Energiala oon monet haamut

Met ajattelema piian ushein sähkövirttaa ko met ajatelema energiaa, mutta energiala saattaa olla monet haamut. Mikkä energian kalttiit saattaavat vaikuttaat kliimhaan positiivisesti?

Accessibility icon Energiala oon monet haamut

Energiala oon monet haamut

Ajatteletko sie enniiten sähkövirtaa ko sie ajattelet energiaa? Energia ei saata koskhaan synttyyt tahi kađota kokonhaan, mutta sen haamu saattaa muuttuut. Ko sie laukot, sinun liiket luopi kineettistä energiaa. Ko sie syöt ruokkaa, synttyy keemistä energiaa. Ajattele ette sie ensin syöt ja sitte laukot – silloin energia vaihettuu keemisestä kineettiseksi energiaksi.

Aurinko anttaa meile kaikkiin enniiten energiaa. Tämä oon uussiinttuuva energiankalttii. Se saapi aikhaan veđen kiertämisen, tuulen, paarot ja fotosynteesin. Met hajema kuiten eniten energiaa hiilestä, öljystä ja gassista. Nämät oon fossiiliset, uussiintumattomat energiankalttiit jokka kerran loppuuvat.

Solen skinner på blå himmel
Solen skinner på blå himmel

Aurinko anttaa energiaa

Uussiinttuuviita energiankalttiita ei saata kuluttaat lopphuun. Aurinkkoo saatethaan pittäät elektrisen energian saamisheen. Siihen tarvithaan aurinkosellipaneelii. Jos met pitäisimmä kaiken aurinkoenergian elektrisen energian laittamisheen, meilä olis 15 000 kerttaa enemän energiaa.

Norjassa oon ushein kylmä ja vähän aurinkonäkköö. Lämpimämmissä maissa oon mahđolista pittäät enämen aurinkoenergiaa. Sielä aurinko saattaa lämmittäät kans veđen. Usheissa maissa ihmiset laittaavat vettä astiissa katon pääle, ja sitte se lämmittyy päivän aikana.

Vesivoima

Norjassa produseerathaan paljon sähkövirttaa. Met piđämä muun myötä vesivoimaa kurkkiista ja isomista jovista. Meilä oon paljon sähköö, mutta met kans kulutamma sitä paljon. Pattoin avula met kokkooma vettä – ja sitte sitä laskethaan ulos tarpheen jälkhiin.

Ko pattoi rakenethaan, se toisele puolele pattoo karttuu paljon vettä. Tämä saattaa vahingoittaat elävä- ja kasvielämää aloissa. Joissaki maissa oon rakenettu niin issoi pattoi ette pienet kylät oon joutunheet veđen alle, ja paikalisväki oon häytyny siirttyyt pois heiđän kotipaikoista.

Tuulivoima

Oletko sie ollu feeriällä Taskassa ja nähny tuulimyllyt? Tuulta saatethaan pittäät ko produseerathaan sähkövirttaa. Tyskässä ja USA:ssa oon kans paljon tuulimyllyi. Norjassaki oon muutama, mutta ei niin monta. Tuuli oon uussiinttuuva resursi joka ei ryötytä. Tuulimyllyt ei kuitenkhaan ole tyhä positiivinen assii. Net oon hirmu korkkeet ja vaattiivat paljon tillaa. Net saattaavat olla vaaraliset linnuile.

Paarot ja maalämpö

Muutaman kilomeetterin syvvyyđessä maanpinnasta oon kuuma ja kytteevä massa. Sitä käskethään manteliksi. Met saatama hakkeet tätä lämppöö ja pittäät sitä maanpinnala. Tätä käskethään geotermiseksi energiaksi.

Meilä oon kans paarovoima. Tämä oon se energia joka oon paaroin liikkheessä, ja tätäki saatethaan muuttaat sähköenergiaksi. Mutta se maksaa hirmu paljon luođa tämmöistä energiaa, ja se oon kans koko vaikkee tuottaat sitä. Siksi se oon tyhä harvoin piđossa tääpänä.

📷 Kuuma kalttii joka kiehuu yli Islanissa. Tämä näyttää ette temperatuuri maanpinnan alla oon joukon korkkee.
Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Fossiilinen energia

Tiesitkö ette maanpinnan alla oon luononresurssiita niin ko hiiltä, öljyy ja gassii? Met käskemä niitä fossiiliseksi energiaksi, ja net oon oikkeestansa kuolheitten eläviitten ja kasviin jätöksii. Nämät elethiin monta miljuunaa vuotta

aikkaa. Ko met piđämä fossiilista energiaa, met päästämä ulos myrkylissii kliimagassii. Tämä muuttaa maapallon kliimaa.

 Fossiilinen energia saattaa kans saađa aikhaan happamii satheita. Net vahingoittaavat järvii, maapörrää, mettii ja rakenuksii. Happamat satheet oon ryötytettyy ilmaa joka oon sekkaintunnu satheen kans. Ajatella jos se satais sitruunisaftii puhthaan veđen sijhaan! Sillä laila sie saatat kuvitella mitä happamat satheet oon.

Öljy- ja gassinasuuni

Norja oon öljy- ja gassinasuuni. Vuona 1969 tehthiin ensimäisen suuren öljylöyđöksen Pohjanmerestä. Hiljemin olema löytänheet usheita uussii öljy- ja gassialloi. Met myymä ulkomaile sen öljyn, mitä met emmä käytä itte. Norja tienaa hirmu paljon rahhaa tästä. Sen tähđen meilä oon ollu vara hyvinvointistaatthiin. Öljynhakemisen vastustaajat meinaavat ette se vahingoittaa miljöötä. Sen kannattaajat meinaavat ette se eđistää hyvinvointtii ja luopi työpaikkoi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Atomivoima

Yđinvoimalaitokset, eli atomivoimalaitokset, tuottaavat paljon elektristä energiaa. Tämä energia oon miljööystävällistä. Mutta jos yđinvoimalaitos mennee pilale, se oon oikhein vaaralista. Vuona 1986 räjätti yđinvoimala Tsjernobylissa, Ukrainassa. Monet jokka asuthiin sen likelä sairastuthiin pahasti. Japanissa Fukushiman yđinvoimalan alassa tapattui maanjyristys vuona 2011.

Näitten onnettommuuksiitten jälkhiin oon monet maat oon päättänheet sulkkeet atomivoimalat.

Virran säästäminen

Norjassa kulutethaan paljon sähkövirttaa. Se oon hirmu hyvä tiettäät prikulheen kuinka paljon met kulutamma. Silloin se oon helpompi säästäät virttaa. Met saatama laskeet temperatuurii huonheen sisälä, ja sammuttaat kaikki elektriset apparaatit jokka ei ole käytössä. Lisäksi saatama olla tietoiset siitä kuinka paljon vettä met käytämä.

Usheissa norjalaisissa huonheista oon lämpöpumppui. Nämät anttaavat enämen energiaa verrattunna tavalishiin lämpöuunhiin. Silloin käytämä vähemän virttaa. Met piđämä kans vähemän puuta, öljyy tahi gassii lämmityksheen. Suuren osan meiđän roskasta poltethaan kaukolämpörustingiissa, ja tätä lämppöö piđethään ko lämmitethään huonheita.

Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.
Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.

Kalttiit:

  • Bøe, Maria Vetleseter: energi i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energi

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images