Energiala oon monet haamut
Met ajattelema piian ushein sähkövirttaa ko met ajatelema energiaa, mutta energiala saattaa olla monet haamut. Mikkä energian kalttiit saattaavat vaikuttaat kliimhaan positiivisesti?

Energiala oon monet haamut
Energia ei saata koskhaan synttyyt tahi kađota kerrashaan. Sen haamu tyhä muuttuu toiseksi.
Energiaa jota sie luot ko sie laukot, käskethään liiketenergiaksi eli kineettiseksi energiaksi. Met saatama saađa energiaa ko met syömä ruokkaa, ja tätä käskethään keemiseksi energiaksi. Ajattele ette sie ensin syöt ja sen jälkhiin sie laukot. Silloin energia vaihettuu keemisestä energiasta kineettiseksi energiaksi.
Met saama eniten energiaa auringosta, ja tämä oon uussiinttuuva energiankalttii. Aurinkoenergia saapi aikhaan veđen kiertokulun, tuulen, paarot ja fotosynteesin. Energiankalttiit joita met piämä kaikkiin eniten oon hiili, öljy ja gassi. Nämät on uussiintumattomat energiankalttiit, eli net oon kalttiit jokka kerran loppuuvat. Tämmöissii energiankalttita käskethään fossiilisiksi energiankalttiiksi.

Solen skinner på blå himmel

Atomivoima
Yđinvoimalaitokset, eli atomivoimalaitokset, tuottaavat paljon elektristä energiaa. Yđinvoimalaitosten energia oon miljööystävällistä, mutta jos yđinvoimalaitos tuhhoonttuu, niin sillä oon suuret konsekvensit miljööle. Vuona 1986 yđinvoimalaitos (Tsjernobyl) räjätti Ukrainassa, ja monet jokka asuthiin sen likelä sairastuthiin pahasti. Japanissa Fukushiman yđinvoimalaitoksen alassa tapattui maanjyristys vuona 2011. Siksi monet maat oon päättänheet sulkkeet atomivoimalaitokset näitten onnettommuuksiitten jälkhiin.
Virran säästäminen
Norjassa kulutethaan paljon sähkövirttaa. Siksi met piđämä pittäät mielessä kuinka paljon met kulutamma ja freistata vähenttäät meiđän kulutusta. Sen met saatama tehđä laskemalla huonheen temperatuurii, tuulettamala huonetta lyhyvesti ja ushein, sammuttamala elektriset apparaatit kokonhansa ko net ei ole käytössä ja olemalla tietoiset siitä kuinka paljon met piđämä vettä.
Nykyjään löyttyy usheista norjalaisista huonheista lämpöpumppui. Nämät anttaavat enämen energiaa verrattunna tavalishiin lämpöuunhiin, ja tämän tähđen met käytämä vähemän sähkövirttaa ja käytämä vähemän puuta, öljyy ja gassii lämmityksheen. Suuren osan meiđän roskista poltethaan, ja tätä lämppöö piđethään kaukolämpörustingiissa ko lämmitethään huonheita.

Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.
Kalttiit:
- Bøe, Maria Vetleseter: energi i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energi
- Hofstad, Knut: energikilder i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energikilder
- Hofstad, Knut; Rosvold, Knut A.: fossilt brensel i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/fossilt_brensel
- Rosvold, Knut A.; Hofstad, Knut: kjernekraftverk i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/kjernekraftverk
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-