Mailman suuri energiadilemma

Parempi elämänstandardi saattaa johtaat korkeamphaan energiankulutuksheen. Mitä tehemä ko kaikki haluavat yhtä hyvän elämänstandardin, samala ko met haluamma ottaat vaarin meän planeetista?

Accessibility icon Mailman suuri energiadilemma

Mitä olet valmis uhraamhaan?

Met tarvittemma energiaa ko produseeraama ruokaa ja ko met elämä turvassa ja hyvin. Olisitko sie valmis vaihettamhaan mobiilin tahi lämpimän koin siihen ette joku muuala mailmassa sais pareman elämän?

Lite fornøyd kvinne under dyna med lue på.
Lite fornøyd kvinne under dyna med lue på.

Energia oon tärkeätä kaikile

Kaikki ihmiset tarvittevat jotaki joka saattaa laittaat energiaa. Met tarvittema energiaa huonheet lämmittämisheen tahi ruan laittamisheen. Mitä korkeampi meän elämänstandardi oon sitä enämen energiaa met piämä. Ette useamat mailmassa sais pareman elämänstandardin, tarvittema met enämen energiaa. Parasta oon käyttäät uusiintuvia energiankaltioita niin ko vettä, tuulta ja aurinkoa, eikä käyttäät lopphuun öljyä, hiiltä ja gassia, Net ei ole uusiintuvia energiankaltioita. 

Kuka käyttää enniiten energiaa?

Energiaa käytethään enniiten Kiinassa, USA:ssa ja Intiassa. Näissä maissa assuu nimittäin enniiten ihmisiä. Norjassa ja Islannissa piethään enniiten energiaa asukasta kohen.

Energiaa käytethään hirmu erilaihiin mailmassa. Met kuttuma rikkhaita maita industriamaiksi, ja niissä käytethään paljon energiaa ko produseerathaan tavaroita ja tienastia. Norja, USA ja Etelä-Korea oon esimerkkiä näistä maista.

Köyhiä maita kuttuthaan kehitysmaiksi, ja niissä käytethään vähemän energiaa. Niilä ei ole ökonomiaa omistaat tahi produseerata niin paljon tavaroita. Esimerkiksi Afganistan, Haiti ja Somalia oon tämmösiä maita.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Store fabrikkpiper slipper ut mye røyk.
Store fabrikkpiper slipper ut mye røyk.

Mihin energiaa käytethään?

Industriamaissa käytethään enniiten energiaa fapriikissa, ruanproduksuunissa, kuljetuksessa ja privaatissa koissa. Kehitysmaissa piethään enniiten energiaa ruanproduksuunissa.

Monet energiankaltiot

Energia ei ole tyhä sähkövirtaa, niin ko monet luulevat. Energia oon «kyky tehä työtä». Se meinaa sitä ette se oon olemassa monet energiankaltiot. Net jaethaan kahtheen pääjoukkhoon: uusiintuvhiin ja uusiintumattomhiin energiankaltihoin.

Høyspentkabler som går gjennom et landskap.
Høyspentkabler som går gjennom et landskap.

Kehitysmaat

Mailman tavalisiimpia energiankaltioita oon öljy, hiili ja gassi. Kaikki nämät energian kaltiot laskevat ulos vaaralisia gassia joka pillaa kliiman. Kehitysmaissa piethään paljon hiiltä. Se oon kaikkiin halviin ja helpoin energiankaltio.

Industriamaat

Industriamaissa piethään enämen aurinko-, tuuli-, ja vesivoimaa. Nämät oon uusiintuvia energiankaltioita, ja net ei laske ulos vaaralisia gassia. Norjassa yli 60 prosenttia energiasta tullee tämmösistä energiankaltioista. Ko verrathaan Rysshään, niin sielä produseerathaan tyhä 3 prosenttia uusiintuvvaa energiaa. USA:ssa luku oon tyhä 10 prosenttia.

Vannkraftverket i Gudbrandsdalen
Vannkraftverket i Gudbrandsdalen

Energia ja elämänstandardi

Norjassa oon usheimilla korkea elämänstandardi. Se meinaa sitä ette meilä oon tinkoi jokka tekevät elämän helpoksi elläät. Usheimilla oon kans hyvä ökonomia niin ette het saattavat ostaat huonheen eli asunon, biilit ja daattakampheet.

Korkeasta elämänstandardista seuraa korkea energian käyttö, ja met omistamma monia tinkoja jokka käyttävät energiaa. Norjassa met käytämä energiaa effektiivisemmin. Mobiilitelefuunin osat tarvittevat nyt vähemän virtaa ko varhemin, ja el-biilit saattaavat ajjaat pitemälle samankokosella batterilla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Oonko moderni teknologia saantheila kaikile?

Monet kehitysmaat saavat kans aleti korkeamman elämänstandardin. Sillon kassuu kans energian tarvet. Energiaa tarvithaan eriliikasesti asumapaikoissa joissa oon lämmitys, kampheet ruanlaittamista varten ja biilit.

Modernit ja energiaeffektiiviset teknologiat oon vähemän saantheila kehitysmaissa ko industriamaissa.

Monet kehitysmaat tuhlaavat energiaa. Energian frahathaan vanhentunheitten gassirööritten, kaabelitten ja leetningitten läpitte. Sillon menetethään samala energiaa. Sen tähen saattaa energiankäyttö olla kehitysmaissa suurempi ko industiramaissa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Energiankäyttö ja kliima

Ihmisten energiankäyttö oon myötä pillaamassa kliimaa, eriliikasesti uusiintumattomitten energiankaltioitten käyttö. Monet maat oon siksi kirjottanheet alle Pariisisopimuksen. Siitä päätethiin vuona 2015, ja siinä oon vaatimukset kaikile maile. Kaikin yhessä pittäävät työtelä pareman kliiman etheen, ja met autama kehitysmaita käyttämhään energiaa effektiivisemmin.

Ette Pariisisopimuksen moolit sautettais, eikö saattais tyhä pittäät enämen uusiutuvia energiankaltioita?

📷  Kanadan staatinministeri Justin Trudeau oli yksi monista staatinjohtajista jokka signeerathiin Pariisisopimuksen vuona 2016.
Canadas statsminister Justin Trudeau signerer Paris-avtalen i 2016
Canadas statsminister Justin Trudeau signerer Paris-avtalen i 2016

Vaikea menestyät

Monet köyhät Intiassa oon saamassa pareman elämänstandardin. Siksi het kans käyttävät enämen energiaa ko varhemin.

Hiili oon halviin ja helpoiten saantheila oleva energiankaltio Intiassa. Intialla oon maholisuus käyttäät yli 100 miljardia tonnia hiiltä.

Intia ei halua lopettaat hiilen käyttöä, vaikka se pillaa paljon ilmaa. Yksi konsekvenssi oon ette lapset ei saata mennä koulhuun ja häytyvät olla kotona

Se maksaa paljon lopettaat hiilen käytön. Vihriset energiankaltiot oon liian tyyrhiitä, ja Intialla ja muila kehitysmaila ei ole vara niihin. Het oon aivan henkaavaiset rikkhaitten maitten ökonomisesta avusta.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Kaikela oon hinta

Melkhein kaikki teknologia tarvittee mineraalia ja metallia. Niitä oon vaaroitten sisälä ja merenpohjassa. Mobiilitelefoonissa saattaa olla 40 erilaista metallia.

Niihin kampheissiin, mitä tarvittemma ko tehemä uusiutuvvaa energiaa, käytethään kans mineraalia ja metallia.

Ko ison tuulimyllyn pykäthään, tarvithaan siihen 30 tonnia kuparia, 2 tonnia plyijyä ja 1 tonni aluminiumia. Lisäksi tullee vielä muutampi sata kiloa muita metallia.

Mineraalit ja metallit häyttyy kaivaat ylös vaarasta tahi merenpohjasta. Se ryötyttää hirmusesti, ja saattaa pilata suuret maa- ja meretalat.

Kaikela oon sen hinta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mobiltelefonen med bakdelen tatt av
Mobiltelefonen med bakdelen tatt av

Kunka energia-dilemman saattaa ratkasta?

Mailmassa oon suuret haastheet. Samala ko met häy’ymä tarjota energiaa niile jokka sitä tarvittevat, häy’ymä kans ryötyttäät vähemän. Tätä saatama kuttuat energia-dilemmaksi. Met piämä ratkasta tämän tulevaisuuessa.

Saatamako met elläät tulevaisuuessa niin ko tehemä nyt?

Oonko maapallola maholisuus antaat energiaa kaikile jokka tarvittevat sitä? Pitäiskö meän auttaat kehitysmaita niin ette net käyttäis enämen vihristä energiaa?

Kaikila oon oikeus elläät hyvvää elämää YN:n ihmisoikeusdeklarasuunin jälkhiin.

Kunka met saatama saaha tämän samala ko met otama vaarin kliimasta?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Kalttiit:

  • Stoltz, Gerhard; Sterri, Aksel Braanen: levestandard i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 27. juni 2022 fra https://snl.no/levestandard
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Kuvan ja videon oikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. UN Photo / Amanda Voisard
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. Getty Images