Meiđän kaunis mailma - Aafrikka

Meiđän kaunis mailma – Aafrikka

Meiđän mailmassa oon lukemattomiita uniikkiita, mystissii ja kaunhiita paikkoi. Luonto oon formanu meiđän maisemaa ympärillämä miljuuniitten vuossiin aikana ja met ihmiset olema asettunheet asumhaan ja kaunistelheet maisemaa mahtaavalla arkitektuurilla ja kaunhiila taiđettöilä.

Tässä artikkelissa näytämä esimerkkiitä Aafrikasta. Nyt saat opastuut kymmenheen erityisheen paikkhaan Aafrikassa.

1. Sahara | Aafrikka

Sahara oon isompi ko USA, se täkkää yli 9,2 miljuunaa kvadraattikilomeetterii kymmenessä maassa ja sen areaali täkkää melkhein kolmasosan Aafrikan kontinentista.

Se saattaaki tulla yllätykseksi, mutta Sahara oon vasta mailman kolmaneksi suuriin auttiimaa Antarktiksen ja Arktiksen jälkhiin. Mutta se oon kuiten mailman suuriin kuuma auttiimaa.

Hamada

Itte assiissa auttiimaassa ei ole vain hiettaa. Sielä oon kans valttaaviita alloi mikkä oon kivviin, kallioitten ja vaaroin peittämät. Näitä alloi käskethään hamadaksi.

Kallioitten välissä oon hietadyynissii alloi. Vaikuttaaviimat niistä löyttyyvät Marokosta.

Erg Chebbin hietadyynit Marokossa oon oikkeestansa osa alasaharista steppii eikä olekhaan aito auttiimaa, mutta siitä saapi joukon hyvän kuvan aiđosta Saharasta.

Hietadyynit nousthaan dramaatisesti kiini kylästä Merzouga asti taivhaanranthaan joka suunasta. Hietadyynit oon nuoin 40 kilomeetterin pitkät ja jatkuuvat 8 kilomeetterii öystästä vesthaan. Dyynit oon ko färriin meri missä färit muuttuuvat ruostheesta ruusunpunaisheen sen jälkhiin mihin aikhaan päivästä niitä kattoskellee.

1 / 3

2. Kilimanjaro | Tanzania

Ei se kumma ole ette Kilimanjaron huipuile kiikkuminen oon populääri aijankuluhomma. Uhuru oon vaararaiđon korkkein laki mikä oon 4900 meetterin korkkee mitattunna vaaran jalasta ja oon 5896 meetterin korkkee meren pinnasta. Täälä se tođestiki tunttuu siltä ette sie seisot mailman huipula.

Kilimanjaro kohhoo lumirajan yläpuolele ja sen kolme tulivaaraista yđintä oon lumen valkkeessa peitossa. Alassa oon kans sađetmettää, vaara-auttiimaata, kangasmaata ja viljelttyy maata.

Huipula välimatkat saattaavat puijata sinnuu. Vaikka joku näyttäis olleevan likelä, se saattaa sijaita jopa parin tiiman kävelymatkan päästä. Siitä saapi kuvan siitä kunka suuri vaara oon luoline ja selkinensä.

1 / 2

3. Spitzkoppi | Namibia

Namibia oon loputtomiitten taivhaanranttoin, villiin auttiimaitten ja aafrikkalaisen erämaan maa. Geoloogisessa merkityksessäki tämä oon ikivanhaa maa.

Keskelä hirmuisen laajaa laatasmaata Namibian auttiimaan vestapuolela noussee joukko paljhaita granittihuippui ylös maasta. Granittihuiput haamustaavat luononmonumentin mikä oon niin primitiivi, ette sitä oon käytetty filmikuvvauksissa paikkana mistä ihminen oon löytäny ikivanhoi kallui.

Tämä oon Spitzkoppi. Se tarkoittaa «terävää kuppelii» ja se oon oaasi missä oon pyöreitä huippui mikkä kohhoovat 1784 meetterin korkkeutheen.

Vaarale oon annettu käskemänimen Aafrikan Matterhorn ja se oon kiikkuujiitten mekka.

Sanikansa oon alan alkupöräiskansa ja het oon olheet jääkärit ja kokkoojat jo vuođesta 2000 e.Kr asti.

Het jätethiin jälkheensä kivikapistuksii ja kalliotaiđetta mikä luultavasti kuvvailee rituaaliita vesisatheen aikhaansaamiseksi. Vesisatheet muuttaavat Spitzkoppii ympäröitteevät niityt reheväksi laiđunmaaksi.

1 / 3

4. Victorian puttoukset | Zambia ja Zimbabwe

Jo kauvoin ennen ko sie saavut Victorian puttouksille, mikkä oon 108 meetterin korkkeet kurkkiit Zambezijovessa eteläisessä Aafrikassa, sie saatat nähđä korkkeita vesisätheitä mikkä nousseevat 500 meetterin korkkeutheen aurinkoisessa ilmassa.

Pauhaava vesi virttaa valttaavan vaarahyllyn reunan yli, ja sen kuulhaan kaukkaa. Ei se ihmet ole ette tämän uniikin nävyn alkupöräinen nimi oli Mosi-oa-Tunya mikä puktaavillisesti tarkoittaa «pauhaavaa savvuu».

Victorian puttousten nimen oon antanu skottilainen misunääri ja tutkimusreissaaja David Livingstone vuona 1855. Nimen annethiin kunnianosoitukseksi Iso-Britannian tronninki Victoriale.

1 / 2

5. Pyramiidit | Egypt

Seittemessä mailman paikassa oon monumentit mitä käskethään ihmheiksi. Näitä piđethään arvossa niitten mahtaavuuđen ja histoorialisen merkityksen vuoksi.

Yksi niistä mestaritöistä oon Gizan Suuri pyramiidi.

Pyramiidit oon se ainua ihmet mikä vielä tääpänä oon ehhee. Tämä mestarityö oon antiikin aijoilta ja oon kans kaikista masteritöistä vanhiin. Tämä vaikuttaava ja fangitteeva kuninkhaalisen kiitolisuuđen tođistus troonaa Egyptin kuulun pääkaupungin orjapuolela olleevalla platoola.

Tähän fasineeraavhaan ihmheesseen kuuluu Kheopspyramiidi, Khafrepyramiidi ja Menkaurapyramiidi.

Kheopspyramiidi oon Gizan pyramiidiista vanhiin ja suuriin. Se oon 138,8 meetterin korkukainen. Sen rakentamisheen meni assiintunttiijoitten jälkhiin 20 vuotta ja se tuli valmhiiksi vuona 2560 e.Kr.

Arvelhaan ette pykkäämisen tilas neljenen dynastin hallittiija farao Khufu. Hän hallitti vuossiin 2609 ja 2584 e.Kr välisennä aikana.

Pyramiidin rakenethiin niin nokkelalla ja avanseeratulla tavala ette ihmiset luulthiin tuhanssiitten vuossiin aijan ette sen oli rakentanheet avaruuđenolenot. Oon kuiten luultavamppaa ette arkitekti oli Kheopsin visiiri Hemiunu.

Pykkäämisessä käytetyitten pykkäysteknikiitten ympäri keskustelhaan vielä tääpänäki. Assiintunttiijat arvelhaan ette pykättäissä oon piđetty vintata nuoin 800 kalkkikiviblokkii joka päivä paistaavassa auringossa.

Suuri pyramiidi oli liki 4000 vuođen aijan mailman korkkein pytinki minkä ihminen oli tehny, kiini siihen asti ko pilvenpiirttääjät alethiin ilmestymhään.

Suuren pyramiidin alkupöräinen päälys oli kivinen mikä antoi silleen pinnan. Tääpälisen porrasaskelheet oon sen alainen yđinstruktuuri.

1 / 5

6. Table Mountain | Etelä-Aafrikka

Table Mountainin huipulta saapi aurinkoisina päivinä mahtaavan panoraamanäkymän melkhein kaikkheen mitä Etelä-Aafrikassa oon tarjola. Pääkaupungin Cape Townin lisäksi saatat kans nähđä koko kansalistarhaan Table Mountain, Table Bayin, vaararaiđon Kaksitoista aposteliita ja hamina-alan Victoria & Alfred.

Se oon kans mahđolista ette Robben Island oon näkkyyvissä. Se oon kuulu fankilasaari missä eđesmenettynny presidentti Nelson Mandela istui fangittunna.

Lisäksi saatat nähđä Cape Town Stadiumin lintuperspektiivistä. Sen rakenethiin vuoden 2010 jalkapallon mailmanmestaruutta varten.

Polula nimeltä Dassie Walk oon tavalista nähđä kalliomäyrän. Tätä mäyrää käskethään ushein dassieksi. Tämä oon pieni Procavia-famiilihään kuuluuva turkkielävä. Vaikka tämä muistuttaa pientä jänestä, se oon itte assiissa kavioelävä mikä oon sukkuu elefantile.

Table Mountainilla assuu kans siilii, mungoi, käärmheitä, liiskoi, kilpielävii ja harvinainen alale alkupöräinen amfiibielävä mikä löyttyy vain tältä alalta: kummitussammakko.

1 / 3

7. Serengeti | Tanzania

Tanzanian Serengetin laatasmaila tolvaa 1,5 miljuunaa gnuuta. Net oon 200 miilan matkala kohti krannimaan Kenyan riistareservaatin Maasai Maran vihrissii niittyi.

Tämä oon mailman suuriin eläviitten siirto, ja gnuut ole ei yksin. Net saavat seuraa oon tuhansista seeproista ja gaselliista.

Kansalistaras Serengeti oon vuona 1951 perustettu vaikuttaava riistareservaatti mille annethiin UNESCOn mailmanperinön statuksen 30 vuotta hiljemin. Alan kaunheus oon verttausta vaila.

Mailman suuriiman jalopeurapopulasuunin asumapaikka oon täälä. Niitten lisäksi plaanassa assuu aafrikkalaissii leopardiita, savannielefanttiita, suiperosarvinokkii ja puffeliita.

1 / 2

8. Tsingy de Bemeraha | Madagaskar

Madagaskar oon mailman neljeneksi suuriin saari ja aivan erityinen paikka.

Madagaskarissa assuu sađoittain linttui, sammakoita, liskoi, ryömimäeläviitä, hyöntheissii mitä ei kohđata mishään muuvala. Tämän bioloogisen monipuolisuuđen takia saarele oon annettu käskemänimen «kahđekses kontinetti›.

Kansalistaras Tsingy de Bemaraha oon vallan uniikki. Tätä kummalista kivimettää käskethään «tsingyksi» mikä vaphaasti käänettynnä meinaa «paikkaa missä ei saata kävelä avojalkaisin».

Kraakut ja korallit haamustethiin maiseman 200 miljuunaa vuotta takaisin. Hiljemin nousthiin meren pohjasta kalliot mikkä ajan myöđen eroituthiin toinen toisesta satheenveđessä viisi miljuunaa vuotta aikkaa.

Resultaattina oon tämä valttaava maisema missä nykyisin oon suiperoita, piikkissii ja terävii kivitornii.

Tsingy de Bemaraha oon UNESCOn mailmanperintölistala. Alale oon niin vaikkee päästä ette valtaossaa siitä ei eđes saatettu tutkiit ennen 1990-lukkuu.

Nykypäivänä sinne oon rakenettu verkoston via ferrata-teräskaapeliista, -napuloista ja -tikapuista. Niitten avula paikaliset opphaat saattaavat opastaat turistiita turvalisesti.

1 / 4

9. Lalibela | Etiopia

Ette ymmärttäät kunka erikoinen Etiopian Lalibela oon, sie häyđyt ensistä ymmärttäät histooriin.

Kuningas Gebre Mesqel Lalibela päätti 1100-luvula ette perustaat ommiin sannoin jälkhiin «uuden Jerusalemin» Etiopihaan. Hän päätti tehđä niin sillä musliimit hallithiin Jerusalemin, mikä esti kristittyi lähtemästä pyhhiinvajeluksele Pyhhään maahan.

Nuoin 645 kilomeetterii Addis Abebasta sijattevhaan vaarhaan hakathiin yksitoista monoliittikirkkoo missä oli monoliittissii ovvii, klassii, pilariita, laattiita ja kattoi.

Sinne rakenethiin monimukkaisen labyrintin dreneerinkikravviin ja seremoonilisten kangiin kans joissa oli reikkii eremiitiluolhiin ja katakombhiin.

Kirkot jajethiin kahtheen pääjoukkhoon. Viisi rakenethiin Jordanjoven pohjaispuolele ja kuusi eteläpuolele. Yksi kirkoista, Sankt Georgin huonet, sijaittee vähäsen syrjässä, mutta sen oon yhđistetty muihin kirkhoin käsinkaivetuitten kravviin kautta.

Nykyjään staatti ja kirkko triivathaan tätä allaa yhtheistyönä. Sielä assuu eđellheenki suuri pappiin, munkkiin, nunniin samfynni. Tuhanet ihmiset pyhhiinvajelttaavat sinne etiopialaisen kalenterin pyhäpäivinä.

1 / 3

10. Niili | Aafrikka

Harvaa elämystä saatethaan verrata kruissii mailman pissiimällä jovela.

Joki oon 6695 kilomeetterin pitkä ja se ulottuu kiini Victoriamerestä Välimerheen saakka. Niilhiin virttaa vettä yhđestätoista eri Aafrikan maasta.

Vaikka Niilii ylheensä piđethään osana Egyptii, se oon tyhä nuoin viiđesosa jovesta mikä virttaa maan läpitte.

Katsomisen arvoista oon joka taphauksessa paljon Niilin varrela Egyptissä. Sielä oon vaaroi, auttiimaata ja trooppista sađetmettää. Nähtävissä oon suuri määrä vanhoi egyptiläissii raunioita ja usheemppii histoorialissii maamerkkii.

Niilin varrela Ugandassa oon kaunis kansalistaras nimeltä Murchinson Falls.

Kansalistaras oon maan suuriin ja siinä assuu paljon eksoottissii eläviitä ko jalopeuroi, krokotilliita, virtahevoissii ja giraffii. Alala oon kans 42 meetterin korkukainen vaikuttaava kurkkii.

1 / 3

Lähtheet:

101 steder du må oppleve (før du dør) (2020)
Orage Forlag AS

Kuvat ja videot:

1. Getty Images
2. Getty Images
3. Getty Images
4. Getty Images
5. Getty Images
6. Getty Images
7. Getty Images
8. Getty Images
9. Getty Images
10. Getty Images
11. Getty Images

Fag

Kjerneelementer

Tverrfaglig tema

navigasjonssidefelt

Utdanningsinnhold