Meiđän kaunis mailma – Aafrikka
Mailmassa oon paljon jännittääviitä paikkoi.
Tässä artikkelissa sie saat opastuut kymmenen erityisen paikan kans Aafrikassa.
Ørken i Marokko
1. Sahara | Aafrikka
Sahara ulottuu kymmenheen maahan Aafrikassa ja se täkkää kolmasosan Aafrikan kontinentista.
Antarktiksen ja Arktiksen jälkhiin auttiimaa oon mailman kolmaneksi suuriin, mutta se oon mailman suuriin kuuma auttiimaa.
Hamada
Auttiimaassa ei ole tyhä hiettaa. Sielä oon kans issoi alloi kivvii ja kallioita joilta tuuli oon puhaltannu hieđan pois. Tätä käskethään hamadaksi.
Näitten alloin kallioitten välissä oon hiettaa. Fiiniimät hamadat oon Marokossa.
Erg Chebbin hietadyynit Marokossa ulottuu niin pitkäle ko silmä näkkee.
1 / 3
Sahara-ørkenen
2. Kilimanjaro | Tanzania
Se oon populäärii kiikkuut Kilimanjarolle. Korkkeiman lajen nimi oon Uhuru ja se oon 4900 meetterii korkkee vaaran jalasta ja 5895 meetterii meren pinnasta. Täälä olet mailman huipula.
Uhuru oon lumirajan yläpuolela. Se meinaa ette lumi ei sullaa kesälä. Lumen määrä lajela vähenee vähän kerttaa globaalin lämpenemisen myöten.
Välimatkat korkkeela vaaran päälä oon pettäävät. Vaikka se näyttää siltä ette jokin oon likelä, se saattaaki olla kahđen tiiman kävelymatkan päästä. Tämä muistelee kunka suuri vaara oon.
1 / 2
Kilimanjaro og elefanter
3. Spitzkoppi | Namibia
Namibia oon vanhaa maa missä oon auttiimaata ja erämaata. Namibian auttiimaan vestapuolela kohhoo paljhaita granittihuippui. Se oon Spitzkoppi.
Tämä ala oon uniikki ja sitä oon piđetty filmiissä mikkä muistelhaan kunka ihminen oon löytäny vanhaan aijan kallui!
Spitzkoppi meinaa terävää kuppelii. Sen lajen korkkeus oon 1784 meetterii.
Vaara oon populääri paikka kiikkuut.
Alan alkupöräiskanssaa käskethään sanikansaksi. Het oon olheet jääkärit ja kokkoojat sielä 4000 vuotta.
Sielä löyttyy kalliotaiđetta mikä kuvvailee rituaaliita satheen aikhaansaamiseksi. Sađet muuttaa alat mikkä ympäröitteevät Spitzkopin hyväksi laiđunmaaksi.
1 / 3
4. Victorian puttoukset | Zambia ja Zimbabwe
Victorian puttoukset oon 108 meetterin korkkeet vesiputtoukset Zambezijovessa. Kurkkiit oon Zambian ja Zimbabwen rajala eteläisessä Aafrikassa. Jo kauvoin ennen ko tulet perile kurkkiile, sie näjet korkkeita vesisätheitä mikkä truiskuthaan 500 meetterin korkkeutheen.
Sie saatat kuula kaukkaa veđen pauhun ko se virttaa kallioitten reunoin yli. Alkupöräiskansan nimi tälle paikale oli Mosi-oa-Tunya. Se meinaa «savvuu mikä pauhaa».
Victorian puttoukset oon saanheet nimen jälkhiin tutkimusreissaajan David Livingstonen vuona 1855. Nimi oli kunnianosoitus Iso-Britannian tronninki Victoriale.
1 / 2
5. Pyramiidit | Egypt
Mailmassa oon seittemen ihmettä ja Gizan pyramiidi oon yksi niistä.
Pyramiidi oon ihmheistä vanhiin ja ainua mikä ei ole hajonu.
Gizassa oon kolme pyramiidii:
Kheopspyramiidi, Khafrepyramiidi ja Menkaurapyramiidi.
Kheopspyramiidi oon pyramiidiista vanhiin ja suuriin.
Se oon 138,8 meetterin korkkee ja se meni 20 vuotta sen pykkäämisheen.
Pyramiidin oon pykätty niin avanseeratusti ette vanhaasseen aikhaan ihmiset luulthiin ette avaruuđenolenot olthiin pykänheet sen.
Työteliijät oon pitänheet vintata nuoin 800 kiviblokkii joka päivä paistaavassa auringossa.
| Iso pyramiidi oli mailman korkkein pytinki liki 4000 vuotta aikkaa.
Ison pyramiidin päälys oli kivinen ja sen pinta oli sillee. Se mitä met näjemä tääpänä oon porrasaskelheet mikkä olthiin pinnan alla. |
1 / 5
Pyramidene i Egypt
6. Table Mountain | Etelä-Aafrikka
Näkymä Table Mountainin lajelta oon fantastinen! Sieltä näkkyy Etelä-Aafrikan pääkaupunki Cape Town ja Robben Island.
Se oon se kuulu fankilasaari missä entinen presidentti Nelson Mandela istui fankilassa.
Sieltä saatat kans nähđä Cape Town Stadiumin ylhäältä käsin. Sen pykäthiin vuođen 2010 mailmanmestaruutta varten.
Dassie oon jonkulainen mäyrä minkä oon tavalinen nähđä Table Mountainilla. Se oon pienen jäneksen näköinen, mutta se oon itte assiissa sukkuu elefantile.
Sielä sie saatat kans nähđä sillii, mungoi, käärmheitä, liskoi, kilpielävii ja harvinaisen kummitussammakon.
1 / 3
Table Mountain i Sør-Afrika
7. Serengeti | Tanzania
1,5 miljuunaa gnuuta laukkoo Serengetin niittyin poikki. Net oon reisula kohti krannimaan Kenyan riistareservaattii, nuoin 200 miilan päästä.
Ei misshään muuvala mailmassa tapattu niin suurta eläviitten siirttoo samhaan aikhaan. Gnuitten kansa laukkoo tuhanssii seeproi ja gaselliita.
Serengetin riistareservaatin etableerathiin vuona 1951.
Täälä assuu paljon jalopeuroi. Sielä oon kans leopardiita, elefanttiita, sarvinokkii ja puffeliita.
1 / 2
Serengeti i Tanzania
8. Tsingy de Bemeraha | Madagaskar
Madagaskar oon mailman neljeneksi suuriin saari. Täälä assuu eläviitä ja kasvii mitä ei ole mishään muuvala.
Nämät kasvit ja elävät oon antanheet saarele käskemänimen «kahđekses kontinentti».
Kansalistaras Tsingy de Bemaraha oon uniikki. Täältä löyttyy kivimettää.
Maisemaa käskethään tsingyksi. Se meinaa «paikkaa missä ei saata kävelä avojalkaisin».
Sinne oon niin vaikkee päästä ettei kukhaan ollu käyny sielä ennen 1990-lukkuu!
Nykyjään alalta löyttyy henkkaamasilttoi, via ferrata-reittii, kiikkumaottheita ja tikapuita nette alassa saattaa käyđä opphaan kans.
1 / 4
Tsingy de Bemaraha i Madagaskar
9. Lalibela | Etiopia
Ette ymmärttäät kunka erikoinen Etiopian Lalibela oon, sie häyđyt ensistä ymmärttäät histooriin.
1100-luvula pykkäs kuningas Lalibela «oman Jerusalemin» Etiopiassa. Hän pykkäs sen koska kristityt ei saattanheet mennä pyhhiinvajeluksele Jerusalemhiin sillä musliimit hallithiin Jerusalemin.
Sitä hakathiin yksitoista kivikorkkoo vaarhaan mikä sijaittee nuoin 645 kilomeetterii Addis Abedasta.
Sinne rakenethiin issoi ovvii, klassii, pilariita, laattiita ja kattoi. Sitä pykäthiin kans labyrintin missä oli kravvii ja kangii mikkä johtaavat vaaran luolhiin.
Kirkot pykäthiin Jordanjoven molemille puolele.
Tääpänä assuu sekä pappii, munkkii ja nunnii sielä. Tuhanssii pyhhiinvajelttaajiita reissaa sinne joka vuosi.
1 / 3
Lalibela i Etiopia
10. Niili | Aafrikka
Niili oon Aafrikan pissiin joki. Se virttaa kiini Victoriamerestä Välimerheen saakka. Niilhiin virttaa vettä yhđestätoista eri maasta.
Viiđesosa Niilistä virttaa Egyptin läpi.
Täälä sie saatat nähđä vaaroi, auttiimaata ja trooppista sađetmettää. Sie saatat kans nähđä egyptiläissii raunioita.
Ugandan osassa Niilistä oon suuri kansalistaras. Täälä assuu jalopeuroi, virtahevoissii ja giraffiita. Sielä oon kans 42 meetterin korkukainen kurkkii.
1 / 3
Lähtheet:
- 101 steder du må oppleve (før du dør) (2020)
Orage Forlag AS
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
