Bayernin kuningas Ludvig II kehäytti Neuschwansteinin hiljain 1800-luvula. Häntä käskethiin satukuninkhaaksi sillä hän eli fantasiimailmassa, rakasti ritarimuisteluksii ja halus rakenttaat eventyyrisen ritarilinnan. 

Linna sijaittee jyrkälä harjula Alppiin juurela ja sieltä saapi näkymän idylisele järvele. Oon helppo ymmärttäät miksi hän valitti tämän paikan ittensä unistuslinnale.

Valitettavasti kuningas ei koskhaan ennättänny nähđä linnaa täysin valmhiiksi rakenettuna. Hän oli käyttäny aivan liikkaa rahhaa usheitten linnoin rakentamisheen ja hänen poistethiin kuninkhaan virasta.

Hiljemin hänet ja hänen lääkärin löyđethiin hukkunheena. Jokku väitethään ette kyset oli ittemurhasta, toiset murhasta.

Neuschwansteinin aukaisthiin publikumile nette linnan valmhiiksi rakentamisheen saatais rahhaa. Nykyjään linna oon fantastinen muisto kuninkhaasta.

Kaiken tämän kaunheuđen keskikohta oon saari mikä leppää järven keskelä. Saarela oon muutama rakenus, mutta päärakenus oon pyhhiinvajeltajiitten kirkko mikä oon Neittyt Marian taivhaasseenottamisele.

Kirkon rakenethiin 1600-luvula ja siinä oon 52 meetterii korkkee torni ja 99 barokkotyylistä porrasaskeletta mikkä nousseevat veđen viereltä.

Jos sie halluut erilaisen näkymän mailmantunnetulle järvele, se sie saatat lähteet mukale Bledin linnhaan. Sieltä saapi fantastisen näkymän järvele, saarile ja ympäröitteeville vaaranlajile.

Linna oon 1100-luvulta ja sen arkitektuuri oon häikäisseevä. Linnan sisälä oon maalausten ja mööpeliitten museumikokhoonpano keskiaijalta. Sie saatat kans opetella kirjoin pränttäämistä linnan omassa painossa.