Fantasiin voima
Kulttuuri, tieđet ja teknologii oon mahđolista vain meiđän kuvittelukyvyn tähđen.
Mitä fantasii oon?
Ossaatko sie kuvitella lillan draakin mikä ajjaa kolmiratthaisella sykkelillä?
Muut elävät ja elläimet maapallola ei saata kuvittella jotaki semmoista. Sie saatat jakkaat sinun pään sisälä kuvvii assiista mikkä sie olet nähny ennen, ja sitte yhđistäät palaiset joksiki kokonhansa uuđeksi.
Kuvittele ryömiivän elläimen ja linnun, niin yhtäkkii sie olet luonu draakin. Ajattele lillaa kukkaa, ja draaki muuttuu lillaksi. Tämän met pystymä kuvittelemhaan ko met ossaama fantaseerata. Meilä ei ole ollut tätä kykkyy aina.
Ihmisaivot oon kasunheet
Ko ihminen vajelsi Aafrikasta nuoin 100 000 vuotta aikkaa, piđethiin het vieläki sammoi, simppeliitä työkamppheita ko heiđän maaterivanhiimet. Se meni vielä 60 000 vuotta ennen ko ihmisten fantasii alkoi eđistymhään, ja met aloima hoksaamhaan uussii assiita.
Nuoitten 60 000 vuođen aikana kasuthiin ihmisten aivot isomiksi. Aivoin osat jokka ohjaavat kieltä ja näkköö alethiin toimimhaan yhđessä. Tutkiijat uskoovat ette tämä oon syy siihen ette meiđän fantasii alkoi eđistymhään.
Ung kvinne flyr
Mitä oikkeestansa tapattuu ko met piđämä fantasiita?
Joka kerta ko met näjemä sykkelin, vissit aivoin solut aktivoitteevat ja aivot oppiivat tunnistamhaan tämän sykkeliksi. Ette hakkeet tämän kuvan sykkelistä, aivot aktiveeraavat samat hermosolut.
Sen lisäksi ette met muistama assiita mikkä met olema nähnheet ennen, saatama met käyttäät vanhoi sollui siihen ette luoma jotaki vallan uutta.
Ette saatama tehđä tämän, met lainaama siitä tavasta jolla met piđämä kieltä.
Muila elläimillä oon kans kieli, mutta se oon vähäsen erilainen ko meiđän kieli. Usheimat elläimet “puhhuuvat” kokonaisen tapattuman ympäri kuvana. Vähäsen niin ko net hajettais kuvan sykkelistä.
Met taas panema meiđän kielen kokhoon sanoista ja setningiistä. Meilä oon palaiset jokka met saatama sekoittaat ja yhđistäät eri laihiin.
Tätä käskemä syntaktiseksi kieleksi. Ko met piđämä syntaktista kieltä ja kuvvii yhđessä, niin met saama fantasiin.
1 / 4
Liten jente leker pilot i en pappeske
Eri ideitten yhđistäminen
Se ette meilä oon fantasii lillasta draagista joka ajjaa kolmiratthaisella sykkelillä, tarvittee sitä ette met yhđistämmä meiđän muistot draakista, kolmiratthaisesta sykkelistä ja lillasta. Signaalit eri osissa aivoissa häyttyyvät tapattuut samhaan aikhaan, ja se vaattii vähäsen koordinasuunii.
Høyre og venstre hjernehalvdel
Tärkkeetä ette lapset pittäävät fantasiita
Hermofiiberiilä oon isoleeraava rasvakerta. Tätä käskethään myeliiniksi. Se oon vähäisen niin ko plastikki mikä oon sähköleetningin ympärillä.
Mitä paksumpi tämä kerta oon, sitä noppeemin hermosignaali kulkkee. Aivot sovittaavat sen kuinka paksu kerta oon, niin ette se passaa eri hermhoin. Suuri osa aivoin eđistyksestä tapattuu ko met olema lapset.
Ko met olema nuoret, haamustuuvat kans yhtheyđet aivoin eri ossiin välilä. Siksi se oon tärkkeetä ette lapset saavat tierata ja pittäät ommaa fantasiita.
Ung gutt stående på senga med romrakett og leke pistol
Fantasii ja hermot
Mitä oikkeestansa tapattuu ko met piđämä meiđän fantasiita?
Kalttiit:
- Menneskets historie Junior (2020)
Orage Forlag AS
Kuva- og video-oikkeuđet
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
TED-Ed – Youtube
-
