Fantasiin voima

Kulttuuri, tieđet ja teknologii oon mahđolista vain meiđän kuvittelukyvyn tähđen.

Accessibility icon Fantasiin voima

Mitä fantasii oon?

Kuvittele lillan draakin mikä ajjaa kolmiratthaisella sykkelillä.

Sie pystyt tekemhään sen, eikö niin? Tähän ei pysty mikhään muu elävä eli elläin maapallola.

Sie saatat nähđä kuvvii sinun päässä ja yhđistäät kaksi assiita mikkä ei kuulu yhtheen. Ja sitte sie saatat ajatella yhtä färrii, ja nähđä sen färin sinun mielessä. Tämä käypi laihiin sillä ko sie ossaat fantaseerata.

Forskjellige dyr samlet i en kollasj

Ihmisaivot oon kasunheet

Ihmisten fantasiikyky alkoi eđistymhään 40 000 vuotta aikkaa.

Ihmisen aivot kasuthiin, ja net osat aivoissa mikkä ohjaavat kieltä ja näkköö alethiin työtelemhään yhđessä.

Tutkiijat uskoovat ette näin met kehitimmä meiđän fantasiin.

Ung kvinne flyr
Ung kvinne flyr

Mitä oikkeestansa tapattuu ko met piäđmä fantasiita?

Ko met näjemä sykkelin, vissit solut aivoissa herräävät ja laakraavat muiston sykkelin ulkonävöstä. Hiljemin aivot saattaavat aktiveerata samat solut, ja sitte met näjemä sykkelin meiđän mielessä.

Aivot ossaavat yhđistäät tämmöissii eri muistoi ja luođa jotaki aivan uutta.

Ette saatama tehđä tämän, aivot lainaavat meiđän tappaa pittäät kieltä.

Muila elläimillä oon kans kieli, mutta usheimat elläimet “puhhuuvat” tapattumiitten ympäri yhtenä kuvana. Se oon vähäsen niin ko net hajettais kuvan sykkelistä.

Ihmiset laittaavat kieltä sannoin ja setningiitten avula. Sanat oon palaiset mitä met saatama yhđistäät eri laihiin.

Met saatama yhđistäät erilaissii muistoi, niin ko met yhđistämmä sannoi setningiiksi. Näin met saatama yhđistäät erilaissii muistoi niin ette met kuvittelema jotaki aivan uutta. Tätä oon fantasii.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Liten jente leker pilot i en pappeske
Liten jente leker pilot i en pappeske

Eri ideitten yhđistäminen

Ko met kuvittelema lillan fantasii draakin ajamassa kolmiratthaisella sykkelillä, met yhđistämmä meiđän muistot draakista, kolmiratthaisesta sykkelistä ja lillasta.

Høyre og venstre hjernehalvdel
Høyre og venstre hjernehalvdel

Tärkkeetä ette lapset pittäävät fantasiita

Hermofiiberiilä oon suojaava rasvakerta. Tämä oon vähäsen niin ko plastikki mikä oon sähköleetningin ympärillä.

Mitä paksumpi tämä kerta oon, sitä noppeemin hermosignaalit kulkkeevat. Aivot sovittaavat kuinka paksu tämä kerta pittää olla. Suuri osa tästä eđistyksestä tapattuu ko met olema lapset.

Ko met olema nuoret, haamustuuvat kans yhtheyđet aivoin eri ossiin välilä. Siksi se oon tärkkeetä ette kläpit saavat tierata ja pittäät ommaa fantasiita.

Ung gutt stående på senga med romrakett og leke pistol
Ung gutt stående på senga med romrakett og leke pistol

Fantasii ja hermot

Mitä oikkeestansa tapattuu ko met piđämä meiđän fantasiita?

 

Kalttiit:

  • Menneskets historie Junior (2020)
    Orage Forlag AS

Kuva- og video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. TED-Ed Youtube