Mikä Nato oon?

Mikä Nato oon? NATO ilmestyy jatkuuvasti uutishiin ko keskustelhaan mailman sođista ja konfliktiista, mutta mikä Nato oikkeestansa oon, kekkä kuuluuvat Nathoon ja minkäläiset työtehtävät sillä oon?

Accessibility icon Mikä Nato oon?

Tässä Norjan ulkoministeri Halvard Lange allekirjoittaa sopimuksen …

… ja tästä hetkestä alkkain, 4. aprillikuuta vuona 1949, oon Norja ollu NATO:n jäsen.

Mutta mikä Nato oikkeestansa oon?

Utenriksminister Halvard Lange signerer Atlanterhavspakten på vegne av Norge

Miksi NATO:n perustethiin??

Toisen mailmansođan jälkhiin usheet maat haluthiin kanssoinvälisemppää yhtheistyötä niin ette tuhhoovii sottii ei ennää syntyis.

Mailma oli kans nähny kuinka atomiasheet toimithiin sen jälkhiin ko USA pommitti japanilaiset kaupungit Hiroshiman ja Nagasakin.

Lisäksi monet pöläthiin ette mahtaava Sovjettiliitto freistais vallata lissää maita.

Tämä johti siihen ette 12 vestamaata, Norjan myötälukkiin, liittyi yhtheen perustamhaan puolustusliiton, ja 4. aprillikuuta vuona 1949 net allekirjoitethiin Atlantterisopimuksen. Tämä sopimus veloittaa sitä ette kaikki NATO-maat   nouđattavat sitä.

Atlantterisopimuksen tärkkein kohta oon artikla 5. Siinä seissoo:

“Asheelista hyökkäystä yhtä tahi usseemppaa liittynyttä maata vasthaan piđethään hyökkäyksennä niitä kaikkii vasthaan.”

Tämä tarkoittaa ette jos esimerkiksi Norjhaan hyökäthään, kaikki muut NATO-maat tulleevat Norjan aphuun.

Usheet maat oon liittynheet Nathoon vuođen 1949 jälkhiin. NATO:ssa oon 31 jäsenmaata, myötälukkiin Suomen josta tuli jäsen 4. aprillikuuta. Maa joka halluu NATO-jäsenyyđen, oon Ukraina.

Flaggene til Natos medlemsland

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
4. april 1949 ble Nato stiftet i Washington D.C.
4. april 1949 ble Nato stiftet i Washington D.C.

Mikä NATO oon tääpänä?

NATO oon yhä puolustusorganisasuuni ja tärkkee osa Vestan turvalisuuspolitikkii. Pääkonttuuri oon Brusselissa, Belgiassa, ja organisasuunin oon pääassiissa jajettu kahtheen oshaan: Pohjais-Atlanttinen raati ja Militäärikomitee.

Pohjais-Atlanttinen raati

Tässä kokkoonttuuvat  kaikki jäsenmaat keskustelemhaan turvalisuuspolitikista. Raatissa oon usheita roikkii jokka oon ekspertit turvalisuuspoliittisissa kysymyksissä diplomatiassa, turvalisuusuhissa ja atomiasheissa.

Militäärikomitee

Tässä komiteessa istuuvat eri jäsenmaitten puolustuspääliköt. Het anttaavat militäärissii neuvoi Pohjais-Atlanttiselle raatile.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Natos møterom i Brussel
Natos møterom i Brussel

Kuinka NATO toimii?

NATO:n keskeissiin artikla oon artikla 5. Siinä seissoo ette jäsenmaat häyttyyvät auttaat toinen toista poliittisesti ja militäärisesti jos yhđen jäsenmaan pääle hyökäthään.

Samhaan aikhaan NATO työtelee sen etheen ette suojelhaan ihmissii, luođhaan kumppanuutta, taistelhaan uussii uhkii vasthaan ja rakenethaan rauhaa ja stabiliteettii.

Kaikki NATO:n päätökset tehđhään kaikkiin jäsenmaitten yksimielisyyđessä.

Jos esimerkiksi Norja ja Tanska oon eri mieltä jostaki, net häyttyyvät päästä yksimielisyytheen ennen ko NATO saattaa tehđä selkkeen päätöksen.

Yksi syistä siihen ette kaikki jäsenmaat häyttyyvät olla sammaa mieltä, oon se ette NATO:n oma armeija oon koko pieni. Aliansi oon siis henkkaavainen jäsenmaitten yhđistynheistä sotavoimista.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Tyrkiske soldater under en Nato-øvelse
Tyrkiske soldater under en Nato-øvelse

NATO:n osalistuminen sothaan

NATO ei ole osalistunu usheissiin sothiin, mutta kaksi sottaa eroittuu vasiten muista kautta histoorian: Kosovon sota ja sota Afghanistanissa.

Kosovon sota vuona 1999

Entisessä Jugoslaviassa Serbia halus ette Kosovo olis osa Serbian staattii, muta Kosovon kansalaiset ei halunheet sitä.

Lopputulos oli se ette Serbia hyökkäs Kosovhoon militäärisesti. Tästä kärsithiin kaikkiin enniiten kosovoalbaanit, jokka oon yksi Kosovon kansanjoukoista.

YK ja NATO puututhiin siksi assiisseen, ja het haluthiin pysättäät Serbian hyökkäyksen ja kosovoalbaaniitten kansanmurhan.

Afghanistan

Artiklan 5 oon otettu käytthöön vain kerran NATO:n histooriassa.

11. septemperikuuta vuona 2001 USA:n pääle hyökkäs terroriorganisasuuni jonka olopaikka oon Afghanistanissa. NATO hyökkäs siksi Afghanistanhiin YK:n hyväksynnälä.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Soldater i skogen under Kosovo-krigen i 1999
Soldater i skogen under Kosovo-krigen i 1999

Uusi tila Euroopassa

Ko Ryssä hyökkäs Ukrainaa vasthaan, turvalisuus- ja puolustuspolitikki muuttui Euroopassa.

Sota oon vahingoittanu Ryssän ja niitten kranniin välistä suhđetta sillä ko krannimaat oon alkanheet luuraamhaan, hyökäthäänkö niittenki pääle.

Ruotti ja Suomi ei ole ennen olheet NATO:n jäsenet, mutta ko Ryssä hyökkäs Ukrainan pääle, muutethiin Ruottin ja Suomen politikkerit mielen happelasti.

Sekä Suomi ette Ruotti päätethiin hakkeet NATO:n jäsenyyttä, ja 18. maikuuta vuona 2022 net jätethiin hakemukset NATO:hon yhđessä.

Ko Stoltenberg vasthaanotti Suomen ja Ruottin hakemukset, kuvvaili hän hetkee histoorialiseksi.

Hän sanoi ette NATO:n ovi oon aina auki kaikile maile jokka halluuvat eđistäät meiđän yhtheistä turvalisuutta.

📷 Ruotti ja Suomi jätethiin hakemukset yhtäaikkaa. Tässä näjemä Suomen ja Ruottin ulkoministerit ja NATO:n genraalisekretäärin.
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Finlands utenriksminister Pekka Haavisto, Natos generalsekretær Jens Stoltenberg og Sveriges utenriksminister Ann Linde
Finlands utenriksminister Pekka Haavisto, Natos generalsekretær Jens Stoltenberg og Sveriges utenriksminister Ann Linde

Mitä Norjan politikkerit ajattelleevat?

Norjan kaksi suuriinta parttiita Työnväjenpartii ja Oikkee oon vahvasti sammaa mieltä siitä ette Norja pittää olla NATO:n jäsen.

SV ja parttii Punaiset oon aijemin ollu negatiiviset NATO:n sutheen. Syynä tähän oon se ette het halluuvat ette Norja ei ole yhtä henkkaavainen USA:sta, ja het meinaavat ette sotiminen ei ole oikkee ratkaisu mailmanrauhan ja stabiliteetin luomisessa. 

SV ei ennää ole ollu yhtä negatiivinen NATO:n suhtheen sen jälkheen ko Suomi ja Ruotti ilmoitethiin ette het halluuvat liittyyt.

📷  Kuningas Harald ja NATO:n generaalisekretääri, Jens Stoltenberg, katteleevat ko demonstreerathaan hävittääjäflyyi F-35 Joint Strike Fighterii vasthaan.
Kong Harald og Natos generalsekretær Jens Stoltenberg følger med under en demonstrasjon av jagerflyet F-35 Joint Strike Fighter
Kong Harald og Natos generalsekretær Jens Stoltenberg følger med under en demonstrasjon av jagerflyet F-35 Joint Strike Fighter

Kalttiit:

  • Cooper, Camilla Guldahl: NATO i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 8. mars 2022 fra https://snl.no/NATO

Kuvat ja videot:

    1. NATO
    2. NATO / NATO – YouTube
    3. NATO
    4. NATO
    5. Getty Images
    6. NATO
    7. NATO