Musikki saattaa muuttaat mailmaa

Musikin rolli samfynnissä ulelttuu kauvas takaisin menheisyytheen. Se ulelttuu kaikkhiin ikäroikkhiin ja samfynniklasshiin, ja tääpänä sillä oon suuri reaksuunivoima niin poliittisesti ko sosiaalisesti.

Accessibility icon Musikki saattaa muuttaat mailmaa

Musikki samfynnin peilinä

Kautta histoorian oon musikki peilanu samfynnii. Artistit ja komponistit oon pitänheet sitä aikakautta missä het oon elänheet, ko het oon luonheet musikkii

Musikkii piđethään sekä ilossa ette surussa. Musikki saattaa kans kritiseerata samfynnii.

Viikinkiaijan musikki

Viinkinkiaikana ihmiset piđethiin musikkii ko het tehthiin raskasta työtä, ko piđethiin nukuttaat lapsii ja kans fästiissä. Musikkii piđethiin jopa sođassa.

Met emmä tieđä miltä melodiat kuulostethiin, mutta het pelathiin pronssitorvii, luupiipariita ja pukinsarvii.

📷 Brudevæltestä löyđetyt pronssitorvet vuona 1797.
.

Islanin taisteluhuuto

Islanin jalkapallolaakkii mainostelthiin ko het pelathiin niin hyvin EM-kilppailuissa vuona 2016. Heiđän viikinkimäisestä taisteluhuuđosta saattoi olla appuu.

Musikki kunnioitti Jumalaa ja kuninkhaalissii

Keskiaijala kirkko piti latinilaista lauluu musikissa. Silloin tavaliset ihmiset ei ymmärtänheet lauluin tekstii.

Sen tähđen ihmiset luothiin ommaa musikkii, kansanmusikkii. Kirkko ei tykäny tästä. Musikki piti kunnioittaat Jumalaa, eikä sitä sopinu pittäät tanssaamisheen.

Reformasuunin aikana virssii kirjoitethiin kansan omala kielelä ja niitten melodiat olthiin vanhoista kansanlauluista.

Musikki piti kans viihđyttäät kuninkhaalissii joila oli vara maksaat palkkaa muusikkeriile ja komponistiile. Se oli statussymbooli ette hovissa oli oma orkesteri ja omat komponistit.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Tie “vaphaaksi” komponistiksi

1600-luvula usheet komponistit ja muusikkerit työtelthiin kuninkhaan tahi kirkon palveluksessa. Silloin het häyđythiin luođa semmoista musikkii jota pispatahi kuningas halus kuula.

1700-luvula muut rikkhaat ihmiset alethiin kuuntelemhaan musikkii, ja pienii konsterttiita arransseerathiin. Silloin komponistit saathiin luođa sitä musikkii jota het itte haluthiin.

Wolfgang Amadeus Mozart eli 1700-luvula. Hän halus elläät “vaphaana” taitheiliijana ja tehđä ommaa musikkii.

Se oli vaikkeeta. Niin ette hän sais palkkaa, hän häytyi tehđä sitä musikkii mitä kuningas tahi kirkko määräs.

Ludwig van Beethoven eli vähäsen hiljemin ko Mozart. Hän pystyi luomhaan musikkii  ilman ette hänelä oli fasta työnanttaaja.

Beethovenista tuli usheile esikuva jälkhiin hänen kuoleman vuona 1827.

 📷 Ludwig van Beethovenin pattas Bonnissa, Tyskässä.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Orjamusikista rock’n’rollhiin

1600-luvula tuothiin orjii  Aafrikasta Amerikkhaan. Het työtelthiin suurissa plantaasiissa, rakenethiin rautateitä tahi työtelthiin kruuvissa.

Laulut ja musikki autethiin heitä orgaaniseeraamhaan raskasta työtä, ja musikista het saathiin lohtuu.

Orjalaulu antoi inspirasuunii usheile musikkihaamuile, muun myötä rock’n’rollile.

Musikki motiveeraa työntevossa

Tässä näjet afro-amerikkalaissii fankkii jokka rakenttaavat rautatietä 1960-luvula. Het pittäävät työkallui ko het luovat musikkii niin ko orjatki tehthiin.

 

Inspirasuuni orjamusikista

1950- ja 1960-luvula usheet artistit saathiin inspirasuunii afroamerikkalaisesta musikista.

Elvis Presley, Beatles ja Aretha Franklin piđethiin sekä rhythm and bluessii, gospelii ja soulii ko het luothiin uutta musikkii.

Tässä periuudissa kulttuuri ja musikki eđistyi paljon. Tämä pani pohjan usheile tämänpäivän populääriile  musikkilajiile.

Poliittinen engasementti musikissa

1900-luvula sähkökitaarit ja mikrofoonit tehthiin rokkimusikista yhä äänekkhäämppää. Tekstistä tuli kans enämen ja enämen poliittissii.

Afro-amerikkalaiset artistit laulethiin rasismin ympäri.

1960-luvula musikkii piđethiin kritiseeraamhaan staatinjohtaajii, sottaa ja epäoikkeuđenmyötäisyyttä.

Bob Dylanista tuli yksi tärkkeimistä protestilaulaajista hänen omala laulula «Blowin’ in the Wind».

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Punk-musikki

1970-luvula punk-musikin populäriteetti kasus huomattavasti. Punkkariila oli täysin erityinen stiili ja frisyyrit, ja muusikkerit huuđethiin oikkeuđenmyötäisyyđen ja huonoin politikkeriitten ympäri.

Rock-legenda Bruce Springsteen lauloi siitä minkälaista oon kasuta ylös työväjenklassissa.

Vuođen 1985 “We are the world” kokos rahhaa nälkkyyville lapsile Aafrikassa. 45 amerikkalaista artistii osalistui.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Rap-musikki

1990-luvula ja 2000-luvula tuli rap-musikki. Artistit räpäthiin miljöön, rasismin, kliiman ja sosiaalisen pelon ympäri.

Näilä artistiila oon paljon kuurttoojii jokka kuunteleevat heitä.

Poliittiset laulut

Bono, joka pellaa irlantilaisessa bändissä U2, sanoi kerran ette musikki saattaa muuttaat mailmaa sillä ko se saattaa muuttaat ihmissii. Tässä oon pari esimerkkii semmoisista lauluista.

Norjassa piđethiin Ole Pausin lauluu “Mitt lille land” solidariteettilauluna jälkhiin terrorihyökkäyksen Utøyhaan ja hallituskvarttaalhiin Oslossa 22. juulikuuta 2011.

Lady Gaga loi monsterihitin “Born This Way” vuona 2010. Hän laulaa sen ympäri ette met piđämä kunnioittaat ihmissii semmoisinna ko het oon.

Kesälä vuona 2020 polittiija murhas George Floydin. Tämä aloitti Black Lives Matter- liikkheen, ja siitä oon räppäri Dax kirjoittannu lootin.

11. septemperikuuta vuona 2001 kaksi matkustaajaflyyii syöksyi World Trade Centerhiin New Yorkissa. USA aloitti sođan islamilaista terrorismii vasthaan. Brittiläinen bändi Green Day kritiseeras USA:n toimii laulula “American Idiot”.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt

Musikki joka muutti elämää

Joskus musikin kojethaan yhđeksi mailman tärkkeimistä assiista. Jokku uhraavat kohta ittensä elämän musikille. Se anttaa inspirasuunii pysymhään vahvana ja engaseeraa ihmissii osalistumhaan politikkhiin ja solidariteettityöhön.

Vuona 2015 Kendrick Lamar kirjoitti lootin “Alright”. Siinä otethaan kanttaa rasismhiin USA:ssa. Loottii oon piđetty demonstrasuuniissa poliisin julmuutta vasthaan.

Vuona 1944 pärjää puolalainen juutalainen ittensä hengen siksi ko hän saattaa pelata pianoo. Wladyslaw Szpilman saapi appuu tyskäläiseltä offiseerilta jos hän luppaa pelata Frederic Chopinii.  

Yksi mailman suuriimista katastroofiista merelä oon Titanicin uppoominen vuona 1912. Samala ko laiva uppos ja matkustaajat taistelthiin oman hengen eđestä, pelas orkesteri virttä niin ette ihmiset pysyis rohkeina.

 

Sen jälkhiin ko norjalainen artisti TIX halus ottaat ittensä hengen, hän kirjoitti laulun “Jeg vil ikke leve” (“Mie en halluu elläät”). Hän toivoo ette laulu saattaa auttaat muita jokka kamppaileevat oman elämän kans.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt

Kilder:

  • Ruud, Even: musikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/musikk
  • Ruud, Even: rock i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/rock

Bilde- og videorettigheter:

    1. Getty Images
    2. Ukjent
    3. BeanymanSports – YouTube
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. David Hoffman – YouTube
    8. Ukjent
    9. Ukjent (CC BY 2.0) / Tristan Rovan – YouTube
    10. Getty Images / Oxygene 80 – YouTube
    11. EJ Hersom / DOD News Features (CC BY 2.0)
    12. Peter Neill (CC BY 2.0) / Nichlas Andre – YouTube / LadyGagaVEVO – YouTube / Rap City – YouTube / Green Day – YouTube
    13. Ukjent / KendrickLamarVEVO – YouTube / Bechir Houman – YouTube / Janie94 – YouTube / TIXVEVO – YouTube