Näin varmistamma, ette oon nokko vettä

Silloin ko vailuu vettä, se saattaa tulla taistellui vesiresursiista. Kuinka saatama kuluttaat vähemän vettä, ja turvata mailmanrauhan ja suojela meiđän planeettii samhaan aikhaan?

Accessibility icon Näin varmistamma, ette oon nokko vettä

Met tarvittemma puhđasta vettä

Sie saatat pärjätä ilman ruvatta monta päivääki. Mutta ilman veđettä sie kuolet joukon noppeesti. Siksi vesi oon hirmuisen tärkkeetä.

Nyt se alkkaa olemhaan liijan vähän puhđasta vettä saantheila mailmassa ko jokhainen meistä kuluttaa enämen vettä. Samhaan aikhaan ihmissii tullee lissää mailmhaan.

Liijan korkkee veđenkulutus

Suuriiman osan veđestä piđethään muuhun ko juomisheen. Puunat pittäävät sitä ittensä pelttoin kastelemisheen.

Pohjais-Aafrikasta ja Keski-iđästä löyttyy vain 1 prosentti mailman veđestä, vaikka sielä assuu yli 6 prosenttii mailman ihmisistä.

Tavalinen ihminen pittää nuoin 180 liitterii vettä päivässä. Yli puolet tästä mennee ko hyysikän virutethaan, dyssäthään ja pesthään vaattheita.

Vettä säästäävät toimet

Tutkiijat kehittäävät maanpruukhiin kasvui mikkä kestäävät kuivuutta paremin. Het oon kans luonheet kamppheita mikkä kokkoovat sađetvettä.

Sie saatat säästäät vettä sinun huonheessa helpoila konstiila. Met saatama pittäät paremppii pesomasiiniita ja vaihettaat säästödysshiin. Näin met saatama paremin ottaat huolen miljööstä.

Konnonkokkoojat

Mailman kuiviimilla aloila konnosta saattaa saađa puhđasta vettä. Käyttämällä issoo verkkoo saatethaan vettä kovota monet liitterit.

Tuuli painaa konnon verkkoo vasten, ja vesi tippuu suurhiin astiissiin. Semmoissii “konnonkokkoojiita” löyttyy usheista paikoista mailmassa.

Ihmisten luomat jäätiköt

Kevväilä Himalayala oon vettä vähän. Muutama vuosi takaisin joukko tutkiijoita alkoi luomhaan konstillissii jäätiköitä. Veđen johđethaan putkee pitkin ja “syljethään” ulos niin ko truiskukalttii. Kylmässä ilmassa vesi jäättyy ko se puttoo. Aikkaa myöten jää karttuu ja haamustaa suuren tornin mitä käskethään stupaksi.

 Tiesitkö ette…

… met tarvittemma paljon enämen vettä kiini vuotheen 2050?

… faprikit pittäävät 75 prosenttii veđestä ko net luovat energiita?

… pohjavesi jaukkuu ko met piđämä enämen vettä ko mitä saama satheena alas?

… se mennee

3000–5000 liitterii vettä ko kilon riisii produseerathaan ja

500 liitterii ko kilon puteettii produseerathaan.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Veđen vaanuus mailmassa

Maan väkiluku kassuu ja sen tähđen met häyđymä jakkaat juomaveđen yhä usheeman ihmisen ja elläimen kans.

Joilaki aloila mailmassa vettä oon joskus aivan liikkaa ko taas muissa paikoissa vesi kuivuu. Ihmiset ja elläimet ei pärjää ilman puhthaatta ja hyvättä juomaveđettä.

En hånd som blar et ark med bilde av en tørr ørken slik at det kommer fram et ark med grønn natur.
En hånd som blar et ark med bilde av en tørr ørken slik at det kommer fram et ark med grønn natur.

Kalttiit:

  • Vitenskapens guide til jordens framtid (2018)
    ORAGE FORLAG AS

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. NRK Skole
    4. Getty Images
    5. BBC News – Youtube
    6. BBC News – YouTube
    7. Getty Images
    8. Getty Images