Putinin propaganta

Ryssän presidentti Vladimir Putin oon levittänny propaganttaa pitkhään. Hän oon freistanu saađa ryssäläiset - ja muun mailman - uskomhaan ette se oli välttämätöntä hyökätä Ukrainhaan vuona 2022.

Accessibility icon Putinin propaganta

Oonko sođassa tottuutta?

Saattaako sođassa luottaat kenheenkhään? Tiettääkö kukhaan mikä oon tottuus?

Sitä ette freistaa vaikuttaat kansan mielipitheesseen, käskethään propagannaksi. Se oon vaikkee kansale saađa selvile mikä oon tosi ja mikä ei.

Ordet propaganda skrevet med sort tekst mange ganger på hvite papirstrimler.
Ordet propaganda skrevet med sort tekst mange ganger på hvite papirstrimler.

Putinin propaganta

Ryssän presidentti Vladimir Putin oon levittänny propaganttaa pitkhään. Hän oon freistanu saađa ryssäläiset – ja muun mailman – uskomhaan ette se oli välttämätöntä hyökätä Ukrainhaan vuona 2022.

Portrett av Russlands president Vladimir Putin

Paha vastustaaja

Sen jälkhiin ko Ryssä hyökkäys Ukrainhaan, oon monet Vesta-Euroopan meediat oon verranheet Putinii Adolft Hitlerhiin.

Net oon väittänheet ette hän oon yksi mailman pahhiimista ihmisistä. Sen tähđen oon monet maat kuuronheet Ukrainaa taistelussa Putinii vasthaan.

Nazismi Ukrainassa?

Putin oon syyttäny Ukrainan johtaajiita nazistiiksi. Hän halluu saađa ryssäläiset uskomhaan ette het pittäävät taistela nazismii vasthaan Ukrainassa.

Nazistit olthiin ryssäläisten suuriimat viholiset 2. mailmansođan aikana.

Kovat konstit

Ukrainan sođassa sekä Ryssä ette Ukraina oon ottanheet kovvii konstii käythöön ko het oon vaikuttanheet omhaan kanshaan ja muuhunki mailmhaan.

Mutta kuinka Putin oon käyttäny propaganttaa ko hän oon halunu puolustaat hyökkäystä Ukrainhaan?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Pitkälinen propagantasota

Putin oon levittänny propaganttaa kiini siitä saakka ko Ukrainasta tuli vapaa maa vuona 1991.

Putin väittää ette Öystä-Ukraina kuuluu Ryssäle.

Suuri osa Ukrainan väjestä oon ryssäläiset, ja Putin väittää ette Ukrainassa tapattuu kansanmurha heitä vasthaan.

Ukrainan esivallat sannoovat ette tämä oon valetta. Putin oon pitäny tätä konfliktii syynä Ukrainhaan hyökkäämisele.

Sekä Ryssä ette Ukraina oon taistelheet sen eđestä ette heiđän oma tottuus oon se oikkee. Tätä met käskemä propagantasođaksi.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Silhuett av en soldat foran en murvegg med fargene til Russland og Ukraina.
Silhuett av en soldat foran en murvegg med fargene til Russland og Ukraina.

Ryssä valttaa osat Ukrainasta

Vuona 2014 propagannasta tuli sota.

Ryssä valtas Krimin niemimaan ja otti alan hallinan ukrainalaiselta hallitukselta. Putin väitti ette Krim kuuluu nyt Rysshään.

Krim oon ollu osa Sovjetunionii aikaisemmin, mutta vuona 1954 niemimaan liitethiin Ukrainhaan.

Kansanäänestys

Putin piti kansanäänestyksen Krimissä ko se halus näyttäät ette sen kansa halus olla osa Ryssää. 

Paljon yli 90 prosenttii Krimin väjestä äänesti sen puolesta ette Krimistä tulis osa Ryssää.

EU ja USA meinathiin ette vaali oli laiton, mutta net ei saattanheet estäät sitä.

«Rauhanturvavoimat»

Vuona 2022 staatit Luhansk ja Donetsk vaphautethiin ittensä Öystä-Ukrainasta. Met käskemä niitä pois irronheiksi staatiiksi.

Putin meinas ette nämät maat halus olla osa Ryssää. Sen tähđen hän meni hän maahan rauhanturvavoimiin kans, niin ko hän itte kuttui, suojelemhaan asukkhaita ukrainalaissii vasthaan.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Tre stridsvogner kjører inn i en bygate med høye bygninger på hver side
Tre stridsvogner kjører inn i en bygate med høye bygninger på hver side

Kansan kuurto

Vladimir Putin oon ollu Ryssän presidenttinä yli 20 vuotta.

Kaikkina näinä vuosina hän oon käyttäny propaganttaa ko hän oon näyttäny ette hän oon hyvä johtaaja. Se oon tärkkeetä ette väki oon varma siitä ette hän tekkee sen mikä oon parasta maale.

Putin syyttää USA:ta

Sen jälkhiin ko Ryssä oli tukkinu ittensä Ukrainhaan, kielethiin kaikki ulkomaalaiset meediat Ryssässä. Ryssäläiset aviisit ja uutiskanaalit saathiin muistela tyhä sen minkä esivallat päätethiin. Ulkopuoliset ei saanheet vaikuttaat ryssäläishiin.

Ryssässä oon USA:sta tehty syylinen Ukrainan konflikthiin.

Vestamaissa, eli Euroopassa ja USA:ssa, meinathaan assiista toisheen laihiin. Sielä tätä piđethään tukkimisena toisheen maahan ja tällä maala, eli Ukrainalla, oon oikkeus puolustaat itteensä.

Uuđet ryssäläiset opetusplaanat

Kevväilä 2022 saathiin ryssäläiset oppilhaat uuđen tiimaplaanan. Siinä seissoo ette oppilhaitten kans keskustelhaan joka viikko sen ympäri «mikä oon tärkkeetä».

Oppilhaile muistelhaan ette Ukrainan sota oon esimerkki ehđasta rakkhauđesta Ryssän kanshaan.

Tođelinen patriootti oon aina olla valmis kuolemhaan oman maan puolesta. Keskusteluitten meininkinnä oon kans suojela ryssäläissii lapsii negatiivisilta vaikutuksista toisista maista.

Opettaajat jokka ei opeta uuđen tiimanplaanan jälkhiin, saattaavat jouttuut fankilhaan ja menettäät työpaikan.

– Tämä oon puhđasta propaganttaa, sannoo ryssäläinen professori Inna Sangadzhieva.

– Putin freistaa vaikuttaat lapshiin niin ette het uhraavatkaiken kotimaan puolesta. Kläpit oppiivat tämän jo ensimäisinä kouluvuosina.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Knyttneve malt i fargene til Russland slår en flat hånd malt med fargene til Ukraina.
Knyttneve malt i fargene til Russland slår en flat hånd malt med fargene til Ukraina.

Ei mithään pölättäävää?

Putin esitti monnii vaatimuksii Ukrainalle, ette se saattais välttäät sođan:

  • Hallitus häyttyy hyväksyyt Donetskin, Luhanskin ja Krimin ryssäläisiksi statiiksi.
  • Ukraina ei saa koskhaan liittyyt Nathoon ja EU:hun.
  • Ukrainalaiset sotamiehet häyttyyvät pyssyyt kaukana Ryssän rajasta.

Jos nämät vaatimukset täytettäis, Ukrainan kansala ei olis mithään syytä pölätä.

Ukraina hylkäs Ryssän vaatimukset, ja 24. fepruaarikuuta vuona 2022 tukki Ryssä ittensä Ukrainhaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Militært kjøretøy eksploderer på en gate.
Militært kjøretøy eksploderer på en gate.

Kalttiikritikki

Aviisit ja TV-uutiset oon täynä reportaassiita sođista ja konfliktiista.

Jokhainen meistä häyttyy ajatella nöijisti sitä mitä met lujema ja kuulema. Met häyđymä kyssyyt kolme kysymystä:

  • Kuka kirjoittaa eli sannoo tämän = kalttii?
  • Miksi het halluuvat muistela tämän meile?
  • Kuinka met tieđämä ette se mitä het sannoovat oon tosi?

Kuka tahansa saattaa laittaat tiettoo tahi uutissii internetthiin. Sen tähđen se oon vaikkee tiettäät mihin ja kenheen met saatama luottaat.

Olemako met nokko sepät lukemhaan erilaissii tietokalttiita internetissä? Vai lujemako met tyhä Facebookii, TikTokii tahi muuta sosiaalista meediaa? Lujemako met nettiaviissii muista maasta vai lujemako met vain uutissii omasta maasta?

Jos sie olet epäsikkari, puhu jonku kans! Silloin tet saatatta arvela yhđessä mitä siinä seissoo.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Mobilskjerm der det står News Fake.
Mobilskjerm der det står News Fake.

Kalttiit:

  • Thuesen, Nils Petter; Paulsen, Martin; Bukkvoll, Tor; Bosoni, Jørgen G.:
    Ukraina i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 5. april 2022 fra http://snl.no/Ukraina
  • Holm-Hansen, Jørn; Bukkvoll, Tor; Paulsen, Martin: Krim i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 5. april 2022 fra https://snl.no/Krim
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Kuvat ja video:

    1. Getty Images
    2. www.kremlin.ru / Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images