Tekkeevätkö sosiaaliset meediat meistä asosiaalisen?

Sie olet varmasti kuulu ette sosiaaliset meediat oon aikavarkhaat jokka pillaavat sinun elämän ja anttaavat sinule huonon omatunnon. Mutta tekkeevätkö sosiaaliset meediat oikkeesti sinusta asosiaalisen?

Alle i en vennegjeng står ute mot en vegg og ser på hver sin smarttelefon

Sosiaalinen vuorovaikutus

Mitä meinathaan termiilä sosiaaliset verkostot ja vuorovaikutus?

Sosiaalinen vuorovaikutus oon sitä ette puhhuu, chattailee, snappailee tahi oon ystäviitten kansa. Kaikki joitten kans sie tehet näitä assiita, oon osa sinun sosiaalista verkostoo. Tämä oon tärkkee osa sinun tappaa ajatella ja oppiit.

Tutkimus näyttää ette aivot oon aktiivisemat silloin ko met olema roikassa. Aivot oon aktiivisemat silloin ko sie ajattelet sinnuu itteesti, sinun identiteettii, ja silloin ko olet tietoinen siitä keihin sie tunnet yhtheiskuuluuvaisuutta.

Tämä näyttää ette met kehitämmä meiđän identiteettii ko met olema sosiaaliset. Sie tarvittet sosiaalista kontaktii.  

Mutta jos sosiaalista kontaktii oon liikkaa, niin ei sekhään ole hyvä assii. Se oon rasittaavaa olla jatkuuvasti sosiaalinen. Ja ko oon tekemisissä toisten kans, se oon rasittaavaa aivoile. Siksi tarvittemma sekä sosiaalista kontaktii ja ommaa aikkaa.

Ajattele tätä: Pystytkö ottamhaan paussii sinun sosiaalisesta elämästä jos sie olet aina saantheila?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Tenåringsgjeng og sosiale medier
Tenåringsgjeng og sosiale medier

Sosiaaliset meediat ja henkkaavuus

Psykiaatterit sannoovat ette monile henkkaavaisuus sosiaalisista meedioista oon probleemi. Jokku pittäävät viisi tiimaa päivässä siihen ette tsekkaavat sosiaalissii meedioita telefoonissa.

Tutkimus näyttää ette jokku ihmiset lähđethiin harvoin kottoo, menetethiin usheita työpaikkoi ja keskeytethiin terapiatiiman niin ette saathiin tsekata päivityksii. Usheet valithiin pois sosiaalisen kontaktin terapeutin kans, ja sen sijhaan het valithiin kommunikasuunin sosiaalisissa meedioissa.

Miksi ihmiset valitteevat niin? Vastaatko sie mellinkhiin ja snapphiin samhaan aikhaan ko sie puhut toisten kans?

Jente uten smarttelefon mens alle andre i gjengen rundt henne sitter opphengt i hver sin smarttelefon
Jente uten smarttelefon mens alle andre i gjengen rundt henne sitter opphengt i hver sin smarttelefon

Palkinto aivoile

Ko met piämä sommaa ja meilä oon mukava vointi ystäviitten tahi perheen kans, aivot saavat palkinon. Sie saat kokkeet silloin pienen onnen huuman.

Kroppi vaphauttaa onnelisuushormoonii, oksytocinii, mikä anttaa hyvinvoinin tuntheen. Kropissa vaphautuu kans dopamiinii mikä anttaa välättyksii ilosta.

Sosiaaliset meediat aktiveeraavat sammoi palkittemisen hermoväylii aivoissa, ja siksi sie saatat tulla henkkaavaiseksi.

En vennegjeng som ler og har det morsomt samme i en by
En vennegjeng som ler og har det morsomt samme i en by

Helpompi saađa palkinon

Yksi syistä siihen ette sie tulet henkkaavaiseksi sosiaalisista meedioista oon se ette sie saat sosiaalisen “palkinon” ilman liijalisetta vaivannävöttä.

Ryysiainheet toimiivat samhaan laihiin sillälaila ette net aktiveeraavat palkinon hermoväylii. Tästä tullee aivoin oikotie palkinthoon.

Pikku hiljaa aivot ođottaavat näitä ihanii hormooniita joka päivä, usheemin ja usheemin. Lopulta aivot ei pysty kontrolleeraamhaan henkkaavuutta.

Dame som holder smarttelefon med sosiale medier ikoner
Dame som holder smarttelefon med sosiale medier ikoner

Kontrollifriikki

Vielä yksi puoli sosiaalisissa meedioissa oon se ette sie saatat mitä isomassa määrässä päättäät kuinka muut näkkeevät sinun. Sie saatat lastata ylös vain kaunhiita kuvvii ja poistaat kaikki loukkaavat kommentaarit.

Tätä met käskemä nimelä “esittäminen”. Se oon aivan normaalii haluta ette met haluamma esittäät ittemä parhaala mahđolisela tavala. Silloin oon suurempi mahđolisuus ette muut tykkäävät sinusta.

Tenåringsjente som spiller basketball
Tenåringsjente som spiller basketball

Maholisuus ujoile?

Persoonat jokka oon vähäisen ujot saattaavat tuntteet ittensä vaphaamiksi sosiaalisissa meedioissa ja saattaavat saađa ystäviitä kaikkialta mailmasta. Tätä mahđolisuutta ei ollu ennen.

Ihmisaivot oon kehittänheet systeemin joka pittää huolen siitä ette sosiaalinen vuorovaikutus oon positiivinen assii meile. Sosiaaliset meediat saattaavat häiritä tätä systeemii ja tehđä meistä asosiaaliset. Onneksi net avvaavat kans usheita uussii sosiaalissii areenoi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Dame som sitter på en cafée og ser på smarttelefon
Dame som sitter på en cafée og ser på smarttelefon

Kalttiit:

  • Burnett, Dean (2018):
    Do Social Networks Make Us Antisocial?
  • Vitenskapens guide til lykken (2018)
    Orage Forlag AS

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. NRK
    8. Getty Images
    9. NRK