Jätevuoret kasvavat!

Jätevuoret kasvavat! Heitämme roskiin yhä enemmän, ja me Pohjoismaissa olemme tässä kärkikastia. Mistä luulet sen johtuvan?

Accessibility icon Jätevuoret kasvavat!

Heitämme roskiin yhä enemmän tavaraa

Jätevuoret kasvavat! Heitämme roskiin yhä enemmän, ja me Pohjoismaissa olemme tässä kärkikastia. Mistä luulet sen johtuvan?

Jokainen norjalainen heittää vuoden aikana jätteisiin lähes 450 kiloa kotitalousjätettä. Se tarkoittaa yli kiloa per henkilö joka päivä, vuoden ympäri!

Mitä sinä ja perheesi voisitte tehdä vähentääksenne jätteen määrää?

Søppelberg

Kuinka paljon jätettä syntyy päivittäin koko maailmassa?

Suurin osa maailman jätteistä syntyy kaupungeissa, joissa noin kolme miljardia ihmistä tuottaa jokainen yli 1,2 kiloa jätettä joka päivä!

Tutkijat uskovat, että tuo luku tulee vielä kasvamaan dramaattisesti ja vuoteen 2025 mennessä luku on yli neljä miljardia ihmistä, joista jokainen tuottaa jätettä jo yli 1,4 kiloa päivittäin! Kun lähestymme vuotta 2100 jätemäärä tulee luultavasti kolminkertaistumaan.

Maailman väestöstä 1–2 prosenttia elättää itsensä keräämällä jätteitä kaatopaikoilta. Norjassa jotkut keräävät ruokakauppojen jäteastioista ruokatarvikkeita, joiden myyntipäiväys on juuri vanhentunut. Sitä tehdään vähävaraisuuden mutta myös kestävän kehityksen vuoksi.

Voisimmeko vielä kääntää tämän suuntauksen?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Merten roskaantuminen

Meriin heitetään runsaasti jätteitä ja Tyyneltämereltä löytyy jo «jätesaaria», jotka ovat kooltaan kolme kertaa Ranskan suuruisia. Jätteistä löytyy kaikkea jalkapalloista kajakkeihin ja legopalikoista muovikasseihin.  

Yli miljoona merilintua ja lähes 100 000 merieläintä kuolee vuosittain kelluvien jätevuorten vuoksi.

Merilintujen vatsasta on löytynyt kaikkea ruiskuista, tupakansytyttimiin ja sähköhammasharjoihin, ja jäte voi olla vaarallista myös ihmisille.

Jätteiden sisältämät myrkyt siirtyvät kaloista ja eläimistä lopulta ruokalautasellemme.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Søppel i havet
Søppel i havet

Ympäristömyrkyt

Ympäristömyrkyt voivat saada aikaan monenlaista vahinkoa, ja mitä korkeammalla ravintoketjussa olemme, sitä enemmän ympäristömyrkkyjä saamme. Jokainen syömämme eläin sisältää toksiineja. Mitä enemmän eläimet syövät toisiaan, sitä enemmän myrkkyjä niihin kertyy. Lopuksi me ihmiset syömme eläimen lihaa, joka sisältää useita eri myrkkyjä. Väitetään, että kaikilla ihmisillä on nykyään ympäristömyrkkyjä elimistössään.

Ympäristömyrkyt voivat johtaa pitkäaikaisiin vaurioihin, kuten syöpään, perimän vaurioitumiseen ja synnytysten komplikaatioihin.

Næringskjede

Merten mikromuovit

Maailman luonnonsäätiön, WWF:n mukaan meriin joutuu joka vuosi yli kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. 80 prosenttia tästä muovista on peräisin maalta.

Muovi on uhka kaikelle elämälle merissä. Sitä esiintyy merten pinnalta aina syvimmille alueille asti.  

Valtamerten suurin ympäristöongelma on kaikki muovi, joka muuttuu mikromuoveiksi. Mikromuovit ovat hyvin pieniä muovikappaleita.

World Economic Forum ennusti vuonna 2016, että merissä tulee vuonna 2050 olemaan enemmän muovia kuin kaloja. Tästä Norjan vesitutkimusinstituutin (NIVA) meribiologi Guri Sogn Andersen on täysin eri mieltä. Hänen mielestään on vastuutonta esittää tällaisia lukuja, kun niistä ei ole mitään varmuutta. Mutta siitä huolimatta muovi on suuri ongelma.

Tekstiilien pesu

Joka vuosi maailman meriin joutuu 1,5 miljoonaa tonnia mikromuovia ja 35 prosenttia siitä syntyy tekstiiliteollisuudesta ja tekstiilien pesusta.  

Kun pesemme vaatteita, niistä irtoaa mikroskooppisen pieniä muovinpaloja, jotka päätyvät viemäristön kautta meriin.

Keinotekoiset nurmikentät

Tekonurmipohjaisen jalkapallokentän alustassa on kumirakeita, jotta pohja olisi pehmeä. Kumirakeet ovat usein peräisin hylätyistä auton renkaista. Kumirakeita on 10–15 kiloa neliömetrillä. Se tarkoittaa yli sataa tonnia kumirakeita per kenttä.

Tästä aiheutuu suuria muovipäästöjä meriin ja se on yksi suurimmista mikromuovin lähteistä. Nyt viranomaiset ja muut tahot haluavat löytää ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Mikroplast
Mikroplast

Minne jätteet menevät?

Useimmat meistä lajittelevat jätteet kierrättääkseen ne. Annamme eteenpäin kirpputoreille ja käytettyjen tavaroiden kauppoihin vaatteita ja muuta tavaraa, jota emme enää tarvitse tai annamme niitä järjestöille, jotka auttavat köyhiä Norjassa tai muissa maissa.   

Jotkut valitettavasti heittävät roskia luontoon. Roskien maatuminen itsestään saattaa viedä kovin kauan aikaa. Tässä lueteltuna joidenkin tavallisten tuotteiden maatumisaikoja:

  • Banaaninkuori 2–30 päivää
  • Paperi 2–3 kuukautta
  • Muovipussi 10–12 vuotta
  • Nahkakenkä 25–40 vuotta
  • Nylon 30–40 vuotta
  • Peltipurkki 80–100 vuotta
  • Muovipullo 450 vuotta
  • Vaipat 500–800 vuotta
Brusboks i naturen
Brusboks i naturen

Tiesitkö muuten …

 … että vaateteollisuus on yksi eniten saastuttavista teollisuuden aloistamme? Tämän on vahvistanut YK:n raportti. Siinä sanotaan myös, että yksien farkkujen valmistamiseen kuluu yli 7 500 litraa vettä.

Samasta raportista voimme lukea, että joka sekunti heitetään pois tai poltetaan kuorma-autolastillinen vaatteita.

Kleshaug
Kleshaug

Lähteet:

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuva- ja video-oikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images