Uhri jumalille
Jólablót tarkoittaa uhrijuhlaa. Silloin jumalille, joita olivat muun muassa Odin, Thor, Freja ja Njord, annettiin uhrilahjoja.
Yksi rituaali oli eläinten uhraaminen jumalille: eläimen verellä valeltiin jumalien patsaita ja sitten niiden liha syötiin. Ennen syömistä ruoka piti siunata. Usein uhrattiin sika, koska se oli Frejan pyhä eläin.

Olutta oli pakko panna jouluksi
Toinen rituaali oli kunnioittaa ja lepyttää jumalia juomalla olutta, jota pidettiin pyhänä juomana. Haraldskvadet-runossa (noin vuodelta 900) sanotaan:
“Ute (på havet) ville han (kongen) drikke jul …”
(”Merellä hän (kuningas) halusi juoda joulua …”)
Joulun juominen tarkoitti joulun juhlimista.
Olut oli niin tärkeä osa joulujuhlaa, että sitä koski oma laki. Gulatingsloven-lain mukaan talonpoikien oli pakko panna olutta jouluksi. Jos joku rikkoi lakia useamman kerran, hän saattoi menettää tilansa, joka luovutettiin kuninkaalle. Talonpoika voitiin jopa karkottaa maasta.
Uhreilla ja oluen juonnilla haluttiin varmistaa hyvä sato ja rauha.

Oppbevaring av drikke i tretønner stablet opp på hverandre

Illustrasjon av solverv 1881
Rooman valtakunnan auringonjumala
Vuonna 274 Roomankeisari Aurelius toi maahan uuden uskonnon eli voittamattoman auringon kultin (sol invictus).
Keisari Aurelius tunsi kristinuskon, mutta ei itse ollut kristitty. Hän otti käyttöön aurinkokultin vahvistaakseen valtaansa monien kriisien jälkeen. Keisaria pidettiin auringonjumalan sanansaattajana. Jos joku yritti riistää vallan keisarilta, sitä pidettiin auringonjumalan halveksuntana.
Useimmissa vanhoissa kulttuureissa oli jonkinlainen auringonjumala. Rooman auringonjumalan juuret olivat antiikin Kreikassa ja Persiassa.
⬅ Joissakin paikoissa kyseistä jumalaa kutsuttiin nimellä Mitra.

Romerrikets solgud, Mitra

Illustrasjon av Vintersolverv
Kristinuskosta virallinen uskonto
Ensimmäisinä vuosisatoina Roomassa eli pieni kristitty yhteisö samaan aikaan aurinkokultin kanssa. Keisari kiinnostui kristinuskosta 300-luvun alussa, ja vuodesta 380 alkaen kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto. Samalla kiellettiin muiden uskontojen harjoittaminen.

Illustrasjon av Julekrybben
Itämaan tietäjät
Kristityille pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnousemus olivat tärkeimpiä juhlia. Alkuaikoina Jeesuksen syntymää ei juhlittu lainkaan.
Sen sijaan 6. tammikuua juhlittiin päivänä, jolloin kolme tietäjää toi lahjoja vastasyntyneelle Jeesus-lapselle.

Illustrasjon av De tre vise menn

Illustrasjon av Den hellige familien i stall
Krisitittyjen joulupyhäksi 25. joulukuuta
Noin vuonna 350 paavi Julius I päätti, että Jeesuksen syntymää vietettäisiin 25. joulukuuta. Se oli sama päivä, jolloin aiemmin oli juhlittu auringonjumalaa. Näin vanha pakanallinen juhla sai kristillisen sisällön.
Kesti kuitenkin vielä useita vuosisatoja, ennen kuin Rooman valtakunnan aloittama joulunvietto ehti Norjaan ja muualle Pohjolaan.
Voit lukea aiheesta lisää artikkelista

Bilde av figurer som skal forestille Julekrybben
Julens opprinnelse – en tegneserie (engelsk)
Lähteet:
- Historien om Jesus og hans samtid (2020)
Orage Forlag AS
- uit.no (13.11.2020): Når begynte nordmenn å feire jul?
https://uit.no/nyheter/artikkel?p_document_id=398207
- Forskning.no (13.11.2020): Gleðileg jól
https://forskning.no/jul-sprak/gleileg-jl/945493
- human.no (13.11.2020): Juletradisjoner og julens historie
https://human.no/artikler/jul-og-julefeiring/julens-historie/
- historienet.no (13.11.2020): Vikingenes jul var preget av alkohol
https://historienet.no/sivilisasjoner/vikinger/vikingenes-jul-var-preget-av-alkohol
- imperiumromanum.edu.pl (13.11.2020):
https://www.imperiumromanum.edu.pl/en/roman-religion/gods-of-ancient-rome/list-of-roman-gods/sol-invictus/
Video- ja kuvaoikeudet:
-
-
Peter-Nicolai Arbo
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images / Dynamosquito (CC BY-SA 2.0)
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
truTV – YouTube
-