Joulunviettoa muinaisessa Skandinaviassa
Joulua vietettiin Norjassa jo kauan ennen Jeesuksen syntymää. Tutkijat ja historioitsijat eivät tiedä tarkalleen, milloin joulua alettiin viettää, mutta se tiedetään, että juhlaa vietettiin marraskuun ja tammikuun puolivälin tienoilla.
Viikingit kutsuivat joulua nimellä jól tai jólablót. Juhlaa kutsuttiin myös keskitalven juhlaksi (midtvinterfest).
Viikingeille jólablót oli suuri juhla, jota he odottivat innolla. Tuohon aikaan vuodesta oli kylmää ja pimeää. Raskas fyysinen työ ja vetoisat talot saivat viimein vastapainokseen yhteisen juhlan. Juhlan kunniaksi kokoonnuttiin syömään yhdessä saman pöydän ääreen. Perheet ja naapurit toivat ruokaa ja olutta yhteiseen pöytään.
⬅ Haakon Hyvä juleblótet-juhlassa Mæressä, Peter Nicolai Arbon maalaus.
1 / 2
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo
Uhri jumalille
Jólablót tarkoittaa uhrijuhlaa. Silloin jumalille, joita olivat muun muassa Odin, Thor, Freja ja Njord, annettiin uhrilahjoja.
Yksi rituaali oli eläinten uhraaminen jumalille: eläimen verellä valeltiin jumalien patsaita ja sitten niiden liha syötiin. Ennen syömistä ruoka piti siunata. Usein uhrattiin sika, koska se oli Frejan pyhä eläin.
Olutta oli pakko panna jouluksi
Toinen rituaali oli kunnioittaa ja lepyttää jumalia juomalla olutta, jota pidettiin pyhänä juomana. Haraldskvadet-runossa (noin vuodelta 900) sanotaan:
“Ute (på havet) ville han (kongen) drikke jul …”
(”Merellä hän (kuningas) halusi juoda joulua …”)
Joulun juominen tarkoitti joulun juhlimista.
Olut oli niin tärkeä osa joulujuhlaa, että sitä koski oma laki. Gulatingsloven-lain mukaan talonpoikien oli pakko panna olutta jouluksi. Jos joku rikkoi lakia useamman kerran, hän saattoi menettää tilansa, joka luovutettiin kuninkaalle. Talonpoika voitiin jopa karkottaa maasta.
Uhreilla ja oluen juonnilla haluttiin varmistaa hyvä sato ja rauha.
Oppbevaring av drikke i tretønner stablet opp på hverandre
Auringonkierron kääntyminen ja esivanhempien kunnioittaminen
Viikinkien on arveltu juhlineen myös sitä, että aurinko “kääntyi” kohti kevättä eli oli niin sanottu talvipäivänseisaus. Se oli eräänlainen valon juhla, joka tunnetaan monissa muissakin kulttuureissa.
Keskiajalla, viikinkiajan jälkeen, ihmiset alkoivat uskoa henkiin, joiden uskottiin palaavan kotiinsa vuoden pimeimpänä aikana. Uskottiin, että edesmenneet sukulaiset palasivat sinne, missä olivat ennen asuneet. Siksi kynttilöiden piti palaa läpi koko jouluyön – ja monet tekevät yhä niin.
Sängyt pedattiin valmiiksi vainajia varten, ja tarjolle asetettiin ruokaa. Jotkut sanovat, että joulussa oli kyse myös esivanhempien kunnioittamisesta.
Vainajat saattoivat tuoda mukanaan myös pelottavia olentoja, jotka olisivat voineet hajottaa talot, syödä jouluruuat ja juoda kaiken oluen. Juhla ei siis ollut täysin vaaraton …
1 / 2
Illustrasjon av solverv 1881
Rooman valtakunnan auringonjumala
Vuonna 274 Roomankeisari Aurelius toi maahan uuden uskonnon eli voittamattoman auringon kultin (sol invictus).
Keisari Aurelius tunsi kristinuskon, mutta ei itse ollut kristitty. Hän otti käyttöön aurinkokultin vahvistaakseen valtaansa monien kriisien jälkeen. Keisaria pidettiin auringonjumalan sanansaattajana. Jos joku yritti riistää vallan keisarilta, sitä pidettiin auringonjumalan halveksuntana.
Useimmissa vanhoissa kulttuureissa oli jonkinlainen auringonjumala. Rooman auringonjumalan juuret olivat antiikin Kreikassa ja Persiassa.
⬅ Joissakin paikoissa kyseistä jumalaa kutsuttiin nimellä Mitra.
Romerrikets solgud, Mitra
Talvipäivänseisaus ja syntymäpäiväjuhla
Auringonjumala hallitsi ihmisten lisäksi myös muita jumalia. Roomalaiset riemuitsivat, kun sunnuntaista tehtiin auringonjumalalle pyhitetty vapaapäivä.
Joka vuosi vietettiin voittamattoman auringon syntymäpäivää (Dies Natalis Solis Invicti) 25. joulukuuta.
Silloin aurinko ”kääntyy” kohti kevättä (talvipäivänseisaus). Roomalaiset antoivat toisilleen lahjoja ja suutelivat toisiaan mistelinoksan alla.
1 / 2
Illustrasjon av Vintersolverv
Kristinuskosta virallinen uskonto
Ensimmäisinä vuosisatoina Roomassa eli pieni kristitty yhteisö samaan aikaan aurinkokultin kanssa. Keisari kiinnostui kristinuskosta 300-luvun alussa, ja vuodesta 380 alkaen kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto. Samalla kiellettiin muiden uskontojen harjoittaminen.
Illustrasjon av Julekrybben
Itämaan tietäjät
Kristityille pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnousemus olivat tärkeimpiä juhlia. Alkuaikoina Jeesuksen syntymää ei juhlittu lainkaan.
Sen sijaan 6. tammikuua juhlittiin päivänä, jolloin kolme tietäjää toi lahjoja vastasyntyneelle Jeesus-lapselle.
Illustrasjon av De tre vise menn
Milloin Jeesus syntyi?
Kristinuskon levitessä kirkko päätti, että myös Jeesuksen syntymää pitäisi juhlia. Ongelma oli, ettei Raamatussa kerrota Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa.
Jotkut ajattelivat, että kevät (maaliskuu, huhtikuu tai toukokuu) olisi sopiva ajankohta, koska jouluevankeliumissa mainitaan lampaat, karitsat ja paimenet. Karitsointi tapahtuu keväällä, eivätkä paimenet luultavasti nuku ulkona keskitalvella.
Jotkut sanoivat, että Jeesus saattoi syntyä syyskuussa. Toisten mielestä oikea lähtökohta olisi Marian ilmestyspäivä, joka oli 25. maaliskuuta. Silloin enkeli Gabrielin uskottiin ilmestyneen Neitsyt Marialle kertoakseen lapsen tulosta. Siitä tasan yhdeksän kuukauden päästä on 25. joulukuuta.
1 / 2
Illustrasjon av Den hellige familien i stall
Krisitittyjen joulupyhäksi 25. joulukuuta
Noin vuonna 350 paavi Julius I päätti, että Jeesuksen syntymää vietettäisiin 25. joulukuuta. Se oli sama päivä, jolloin aiemmin oli juhlittu auringonjumalaa. Näin vanha pakanallinen juhla sai kristillisen sisällön.
Kesti kuitenkin vielä useita vuosisatoja, ennen kuin Rooman valtakunnan aloittama joulunvietto ehti Norjaan ja muualle Pohjolaan.
Voit lukea aiheesta lisää artikkelista
Bilde av figurer som skal forestille Julekrybben
Julens opprinnelse – en tegneserie (engelsk)
Lähteet:
- Historien om Jesus og hans samtid (2020)
Orage Forlag AS
- uit.no (13.11.2020): Når begynte nordmenn å feire jul?
https://uit.no/nyheter/artikkel?p_document_id=398207
- Forskning.no (13.11.2020): Gleðileg jól
https://forskning.no/jul-sprak/gleileg-jl/945493
- human.no (13.11.2020): Juletradisjoner og julens historie
https://human.no/artikler/jul-og-julefeiring/julens-historie/
- historienet.no (13.11.2020): Vikingenes jul var preget av alkohol
https://historienet.no/sivilisasjoner/vikinger/vikingenes-jul-var-preget-av-alkohol
- imperiumromanum.edu.pl (13.11.2020):
https://www.imperiumromanum.edu.pl/en/roman-religion/gods-of-ancient-rome/list-of-roman-gods/sol-invictus/
Video- ja kuvaoikeudet:
-
-
Peter-Nicolai Arbo
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images / Dynamosquito (CC BY-SA 2.0)
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
truTV – YouTube
-
