
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo
Uhrilahja jumalille
Jólablót tarkoittaa jouluna annettavaa uhrilahjaa. Viikingit uhrasivat jumalille: Odinille, Thorille, Frejalle ja Njordille.
Ensin he valelivat jumalien patsaita eläimen verellä ja sitten he valmistivat eläimen lihasta ruokaa.
Usein uhrattiin sika, joka oli Frejan pyhä eläin.

Olutta oli pantava jouluksi – lain nojalla
Toinen tärkeä rituaali oli jumalien kunnioittaminen juomalla olutta. Olutta pidettiin pyhänä juomana. Se oli niin tärkeä osa joulua, että jokaisen talonpojan oli lain nojalla pantava olutta jouluksi.
Jos lakia rikkoi useasti, saattoi menettää maatilansa ja joutua jopa karkotetuksi maasta.
Uhri- ja juomarituaaleilla toivottiin hyvää satoa ja rauhaa.

Oppbevaring av drikke i tretønner stablet opp på hverandre

Illustrasjon av solverv 1881
Rooman valtakunnan auringonjumala
Rooman keisari Aurelius teki auringonjumalan kultista valtakunnan uskonnon vuonna 274. Keisari Aurelius ei itse ollut kristitty. Hän halusi aurinkokultin avulla vahvistaa valtaansa useiden kriisien jälkeen. Häntä pidettiin auringonjumalan lähettiläänä.
⬅ Joissakin paikoissa kyseistä jumalaa kutsuttiin nimellä Mitra.

Romerrikets solgud, Mitra

Illustrasjon av Vintersolverv
Kristinuskosta virallinen uskonto
Aluksi pieni kristitty ryhmä eli rinnakkain aurinkokultin kanssa Roomassa, mutta 300-luvulla keisari alkoi kiinnostua kristinuskosta.
Vuodesta 380 eteenpäin kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan virallinen uskonto, ja silloin muut uskonnot kiellettiin.

Illustrasjon av Julekrybben
Itämaan tietäjät
Kristityille pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnousemus olivat tärkeimmät juhlat. Jeesuksen syntymää ei aluksi juhlittu lainkaan.
Sen sijaan 6. tammikuuta juhlistettiin päivää, jolloin kolme viisasta miestä toi lahjoja vastasyntyneelle Jeesus-lapselle.

Illustrasjon av De tre vise menn

Illustrasjon av Den hellige familien i stall
Kristittyjen joulupyhäksi 25. joulukuuta
Noin vuonna 350 paavi Julius I päätti, että Jeesuksen syntymää juhlitaan 25. joulukuuta. Myös auringonjumalaa oli juhlittu samana päivänä.
Kului vielä useita vuosisatoja Rooman valtakunnassa aloitetusta joulun juhlinnasta, ennen kuin juhla levisi Norjaan.
Voit lukea aiheesta lisää artikkelista

Bilde av figurer som skal forestille Julekrybben
Julens opprinnelse – en tegneserie (engelsk)
Lähteet:
- Historien om Jesus og hans samtid (2020)
Orage Forlag AS
- uit.no (13.11.2020): Når begynte nordmenn å feire jul?
https://uit.no/nyheter/artikkel?p_document_id=398207
- Forskning.no (13.11.2020): Gleðileg jól
https://forskning.no/jul-sprak/gleileg-jl/945493
- human.no (13.11.2020): Juletradisjoner og julens historie
https://human.no/artikler/jul-og-julefeiring/julens-historie/
- historienet.no (13.11.2020): Vikingenes jul var preget av alkohol
https://historienet.no/sivilisasjoner/vikinger/vikingenes-jul-var-preget-av-alkohol
- imperiumromanum.edu.pl (13.11.2020):
https://www.imperiumromanum.edu.pl/en/roman-religion/gods-of-ancient-rome/list-of-roman-gods/sol-invictus/
Video- ja kuvaoikeudet:
-
-
Peter-Nicolai Arbo
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images / Dynamosquito (CC BY-SA 2.0)
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
truTV – YouTube
-