Pohjoismainen malli

Pohjoismaat ovat jo vuosia olleet parhaiden asuinmaiden vertailujen kärjessä. Ne ovat saaneet korkeat pisteet elintasosta, tulotasosta ja koulutuksesta. Niiden tapa johtaa yhteiskuntaa tunnetaan nimellä “pohjoismainen malli”. Onko tuo malli yksi menestyksen salaisuuksista?

Pohjoismailla – Norjalla, Ruotsilla, Tanskalla, Suomella ja Islannilla – on yhteinen historia ja melko samanlainen yhteiskuntajärjestys.

Kun puhutaan «pohjoismaisesta mallista», tarkoitetaan kuitenkin Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa.

Nämä maat tunnetaan myös nimellä Skandinavia.

“Pohjoismainen malli” on nimitys, jota käytetään kuvaamaan Norjan, Ruotsin ja Tanskan talouden sekä poliittisen ja  työmarkkinajärjestelmän ominaispiirteitä. Monia kyseisistä piirteistä on nähtävissä myös Suomessa ja Islannissa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Tillaget gammelt kart over norden.
Tillaget gammelt kart over norden.

Pohjoismaat erottuvat edukseen

Millä tavoin Pohjoismaat erottuvat muista maista?

“Pohjoismainen malli” ei ole kankea suunnitelma siitä, miten yhteiskuntaa pitäisi johtaa. Muutoksia tapahtuu jatkuvasti, koska on sopeuduttava uusiin haasteisiin. Voidaan kuitenkin sanoa, että mallissa noudatetaan seuraavia asioita:

– Kolmikantayhteistyö työnantajat ja työntekijät tekevät yhteistyötä valtion kanssa.

– Vahva hyvinvointivaltio – kaikilla kansalaisilla on oikeus saada huolenpitoa kaikissa elämänvaiheissa.

– Taloushallinto – poliitikot varmistavat, että yhteiset rahat käytetään järkevästi ja mahdollisimman monen ihmisen hyväksi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Sparebøsser på rad over nordiske flagg
Sparebøsser på rad over nordiske flagg

Monia yhteisiä piirteitä

Pohjoismaissa on vakaa ja vahva demokratia. Ihmiset osallistuvat päätöksentekoon ja heillä on monia oikeuksia. Ne koskevat ennen kaikkea turvallisuutta, terveyttä ja omaisuutta. Ihmiset luottavat suuresti maan hallintoon.

Ung kvinne med hevet knyttneve i gatene under en streik, eller protest.
Ung kvinne med hevet knyttneve i gatene under en streik, eller protest.

Hyvät ja turvalliset työolot

Pohjoismaissa on yleistä, että työnantaja– ja työntekijäjärjestöttekevät yhteistyötä valtion kanssa. Sitä kutsutaan “kolmikantayhteistyöksi”. Monet työmarkkinoilla toimivat ovat järjestäytyneet ammattiliittoihin. Sillä tavalla saavutetaan suotuisat työolot verrattuna muuhun maailmaan.

Les mer om fagforeningenes betydning her
Storstreik i Oslo 28. januar 2015
Storstreik i Oslo 28. januar 2015

Vahva hyvinvointivaltio

Kaikki Pohjoismaat ovat vahvoja hyvinvointivaltioita.

Se tarkoittaa, että valtio tarjoaa kansalaisilleen korkeatasoista tukea, jos he jäävät työttömiksi, sairastuvat tai siirtyvät eläkkeelle. Lisäksi maat tarjoavat ilmaista koulutusta julkisissa kouluissa.

Hyvinvointivaltion kustannusten kattamiseksi kaikki työssäkäyvät maksavat veroja. Osa palkasta maksetaan valtiolle, ja niillä rahoilla katetaan eläkkeiden, terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaisia menoja.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Mor med barn i møte med en sosialarbeider.
Mor med barn i møte med en sosialarbeider.

Vakaa talous

Toinen Pohjoismaille ominainen piirre on vakaa inflaatioja vakaat valuuttakurssit. Se  johtaa ennustettavaan talouteen, jossa sekä hallitus että kansalaiset voivat suunnitella talouttaan pitkällä aikavälillä.

Sparegris som skyter opp som en rakett.
Sparegris som skyter opp som en rakett.

Tasa-arvo on rikkaus

Pohjoismaissa on tärkeänä periaatteena minimoida erot yhteiskunnan köyhimpien ja rikkaimpien välillä – myös palkkojen osalta. Näiden kahden ryhmän välillä on yhä suuri ero, mutta useimpiin maihin verrattuna erot ovat huomattavasti pienemmät.

Monet korkeasti koulutetut ansaitsevat Pohjoismaissa vähemmän kuin monissa muissa maanosissa. Samalla ne, joilla on vähemmän koulutusta, ansaitsevat enemmän kuin muissa maissa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Figurer av ulike mennesker står oppå ulike hauger med mynter.
Figurer av ulike mennesker står oppå ulike hauger med mynter.

Monet työssäkäyvät

Vuonna 2021 kaikissa Pohjoismaissa yli 70 prosenttia työikäisistä kävi töissä. Yhdysvalloissa luku oli 62,4 prosenttia.

Erityisesti naisten tilanne Pohjoismaissa erottuu edukseen. Norjassa 67 prosenttia kaikista 15–74-vuotiaista naisista on työelämässä. Vertailun vuoksi miesten osuus on 72,7 prosenttia. Maailmanlaajuisesti alle 50 prosenttia naisista on aktiivisesti työmarkkinoilla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Sukupuolten välinen  tasa-arvo

Eri sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu Pohjoismaissa paremmin kuin monissa muissa maissa. Sukupuolten tasa-arvo on keskeinen arvo yhteiskunnassa. Kaikilla pitäisi olla samat oikeudet.

Synnytyksen jälkeisen vapaan ja lastenhoitomahdollisuuksien ansiosta Pohjoismaissa naiset osallistuvat työelämään enemmän kuin muissa maissa. Se tarkoittaa, että naisilla ja miehillä on yhteiskunnassamme paljon samoja mahdollisuuksia. Meillä on kuitenkin vielä matkaa edessämme siihen, että voimme sanoa saavuttaneemme tavoitteemme.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En far ser ned i barnevognen på en blid, nyfødt baby.
En far ser ned i barnevognen på en blid, nyfødt baby.

Korkea elintaso

Useimmilla pohjoismaalaisilla on korkea elintaso. Ihmiset elävät täällä pidempään kuin muualla maailmassa, ja kaikissa Pohjoismaissa elinajanodote on yli 80 vuotta.

Useimpien ihmisten ei tarvitse olla huolissaan siitä, onko heillä tarpeeksi ruokaa tai onko heillä varaa terveydenhuoltoon. Monet ihmiset omistavat myös useita autoja.

Norjassa heitetään vuosittain kaatopaikalle yhteensä 385 000 tonnia ruokaa. Pohjoismaat ovat kaikki kulutusyhteiskuntia.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Eldre mennesker går tur langs en strand.
Eldre mennesker går tur langs en strand.

Työn tuottavuus

Pohjoismaiden työntekijät ovat hyviä työssään. He ovat tuottavuudessa maailman kärkeä.

Mikä on mielestäsi syynä tähän?

En vegg med lastecontainere
En vegg med lastecontainere

Kilpailukykyinen

Pohjoismaisilla yrityksillä on kyky ja taloudellinen vahvuus kansainväliseen kilpailuun. Teknologian ja osaamisen ansiosta pystymme kilpailemaan muun maailman kanssa korkeista kustannuksista huolimatta.

Paljon teknologiaa

Vakaan taloutensa ansiosta Pohjoismaat pitävät yllä korkeaa teknologiatasoa. Koneet ja robotit korvaavat yhä useammin ihmisen työn. Kyse on siitä, että usein se on halvempaa kuin työntekijöiden palkkaaminen. Se lisää tehokkuutta ja tekee tavaroiden tuottamisesta halvempaa.

🎥 Sandefjordissa toimiva Komplett.no otti varastossaan robotit käyttöön varhain.
Mørk blå bakgrunn med prikker.
Mørk blå bakgrunn med prikker.

Luottamus valtioon

Pohjoismaiden asukkaat luottavat viranomaisiin enemmän kuin ihmiset monissa muissa maissa. Täällä ihmiset luottavat siihen, että viranomaiset haluavat kansalaistensa parasta ja että heillä on kyky ratkaista nykyisiä haasteita ja ongelmia, joilla on vaikutusta tuleviin sukupolviin.

Miksi norjalaiset luottavat niin paljon viranomaisiin? Mitä sinä arvelet?

Oversiktsbilde av stortingssalen.
Oversiktsbilde av stortingssalen.

Verojen maksaminen yhteisen hyvän vuoksi?

Monet ihmiset kokevat, että Pohjoismaissa heistä huolehditaan hyvin ja he saavat vastinetta maksamilleen veroille ja maksuille.

Yhdysvalloissa kansalaiset maksavat usein yli 28 prosenttia tuloveroa monien muiden verojen ja maksujen lisäksi. Silti monet kokevat, etteivät he saa mitään vastinetta näille rahoille.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Norjassa maksetaan 22-39 prosenttia veroa palkan suuruuden mukaan. Pohjoismaissa luotetaan yleisesti siihen, että maksetut verorahat käytetään yhteiskunnan hyväksi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Penger faller ned i en sparegris
Penger faller ned i en sparegris

Hyvinvointivaltioon kohdistuvat uhat

Vaikka monet asiat toimivat Pohjoismaissa hyvin, löytyy joukosta myös kriittisesti suhtautuvia, jotka arvostelevat maan  tapaa hoitaa asioita.

Kriitikot sanovat, että verotus on liian kireää ja viranomaiset valvovat yhteiskunnan toimintaa liikaa. Monet uskovat, että se  tekee ihmisistä vähemmän luovia ja että monet ihmiset yksinkertaisesti jättävät vastuun julkiselle sektorille.

Jotkut uskovat, että vahva hyvinvointivaltio tekee ihmisistä riippuvaisia valtion tuesta. Heidän ei tarvitse itse panostaa paljon tullakseen toimeen päivittäisessä elämässään.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Knust sparegris i vann.
Knust sparegris i vann.

Enemmän ikääntyviä ja vähemmän työvoimaa

Pohjoismainen malli perustuu siihen, että suuri osa väestöstä on työelämässä.

Pohjoismaissa syntyvyys vähenee, kun taas elinajanodote kasvaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että suuri osa väestöstä tarvitsee hoitoa, kun taas työkykyisten osuus vähenee.
Vuonna 2030 Norjassa on ensimmäistä kertaa enemmän vanhuksia kuin nuoria.

Miten tämä haaste pitäisi ratkaista?

Olemme täysin riippuvaisia jokaisen panoksesta yhteiskunnan hyväksi ja siitä, että mahdollisimman harvat ihmiset käyttävät järjestelmää hyväkseen väärin perustein. On myös tärkeää, että jokainen kokee olonsa tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa. Jos riittävän moni menettää luottamuksensa järjestelmään, se voi hajota nopeasti.

Mitä luulet, että silloin voisi tapahtua?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Bestefar og barnabarn vanner planter i hagen.
Bestefar og barnabarn vanner planter i hagen.

Mikseivät kaikki tee samoin?

Pohjoismainen malli ei ole syntynyt yhdessä yössä. Valtiosta tuli useimmille ihmisille tärkeä vasta 1930-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen otettiin käyttöön kunnollisia hyvinvointiohjelmia, kuten ilmainen koulu, terveydenhuolto ja turvallisemmat työolot. Miksi ihmeessä kaikki maat eivät noudata tätä mallia?

Jotta pohjoismainen malli toimisi, kansalaisten on luotettava sekä viranomaisiin että toisiinsa. Kaikkien on voitava luottaa siihen, että jokaisesta huolehditaan kaikissa elämänvaiheissa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Et barn stabler steiner på stranden.
Et barn stabler steiner på stranden.

Kestääkö malli?

Pohjoismainen malli toimii hyvin, mutta siitä on pidettävä huolta. Uusia haasteita ja uhkia syntyy jatkuvasti. Voimme kysyä itseltämme, pysyykö malli yhtä vahvana seuraavien 50 vuoden ajan. Jos näin on, on tulevien sukupolvien asia, miten he ratkaisevat eteen tulevat haasteet.

Barn som holder på med kjemi i et klasserom iført vernebriller.
Barn som holder på med kjemi i et klasserom iført vernebriller.

Haluatko tietää enemmän pohjoismaisesta mallista? Katso alla oleva video, joka käsittelee pohjoismaista mallia kahdeksassa kohdassa.

tekstur i tre - wood texture
tekstur i tre - wood texture

Lähteet:

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Annie Spratt/Unsplash, Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. GGAADD
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    1. Teng Yuhong/Unsplash
    2. Getty Images
    3. Harryarts/Freepik
    4. Cornelius Poppe, NTB scanpix
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Unsplash.com
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt