Ihmisoikkeuđet

Tääpänä oon meilä kaikila oikkeuksii henkkaamatta sukupuolesta, ijästä, kotipaikasta ja siitä mihin uskoma. Kuinka ihmisoikkeuđet päätethiin, ja kuinka met saatama suojela niitä?

Accessibility icon Ihmisoikkeuđet

Miksi ihmisoikkeuđet kehitethiin?

Toisen mailmansođan jälkhiin met alethiin ymmärtämhään kuinka tärkkeetä se oon ette kaikki mailman maat elläävät rauhassa muitten kans.

Met pääsimä yksimielisyytheen siitä ette tästä alkkain met aijoma puhhuut toinen toisen kans ko met olema erimieliset, emmäkä sođi.

YN – yhđistynheet nasuunit
24. oktooperikuuta vuona 1948  perustethiin Yhđistynheet nasuunit (YN).

YN:n meininkinnä oon auttaat maita tekemhään yhtheistyötä. Lisäksi YN loi tärkkeitä oikkeuksii jokka pitäis jällätä jokhaista mailman ihmistä.

⬅ Tämä oon YN:n pääkontturi New Yorkissa. Kaikkiin jäseniitten flavut heiluuvat YK:n pääkontturin ulkopuolela.

FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor
FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor

Sođan jälkhiin

Toisen mailmansođan aikana usheita juutalaissii, rommii, homofiiliita ja muita minoriteettiita  kohđelthiin hirveelä laila, kiđutethiin ja murhathiin.

Sođan jälkhiin päätethiin ette tämmöistä ei sais tapattuut ennää koskhaan, ja siksi tehthiin reekeliitä jokka jälläävät jokhaista ihmistä mailmassa. Näitä käskethiin ihmisoikkeuksiksi.

⬅ 

Davidin tähtee piđethään juutalaisen uskonon symboolinna. Toisen mailmansođan aikana juutalaiset häyđythiin laittaat keltaisen Davidin tähđen jakkhiin niin ette kaikki nähthiin ette het olthiin juutalaiset.

Ihmisoikkeuksiitten mailmanjulistus

10. desemperikuuta vuona 1948 hyväksyi  YK ihmisoikkeuksiitten mailmandeklarasuunin. Siinä oon 30 kohtaa.

Mailmandeklarasuuni alkkaa näin:

«Kaikki ihmiset synttyyvät vaphaina, ja heilä kaikila oon sama ihmisarvo ja samat ihmisoikkeuđet. Het oon saanheet järjen ja omatunnon, ja het pittäävät elläät toinen toisen kans niin ko veljet keskenhään.»

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

 Erityyppiset ihmisoikkeuđet

Ihmisoikkeuđet jälläävät kaikkii mailman ihmissii. Niitten lisäksi oon YN laittanu joitaki muita reekeliitä. Näitä käskethään konvensuuniiksi.

 

YN oon luonu yhđeksen konvensuunii, esimerkiksi lastenkonvensuunin ja pakolaiskonvensuunin.

Yksi tärkkeimistä konvensuuniista oon siviilisten ja poliittisten oikkeuksiitten konvensuuni. Meilä kaikila oon oikkeus sannoot mitä met meinaama ja valita kenen met halluuma maan johtaajaksi. Tämä oon tärkkeetä demokratiile. Demokratii oon eđistynny hyvhään suunthaan viimisten 60 vuođen aikana. Se oon kuitenki vielä muutama maa jossa ei ole demokratiita eikä vaphaita vaalii.

⬅ Oikkeus osoittaat mieltä, eli sannoot ittensä meiningin, oon yksi meiđän tärkkeimistä siviilisistä ja poliittisista oikkeuksista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Filmi Youtubessa: Ihmisoikkeuđet ja kantamavoimainen eđistys

Ihmisoikkeuksiitten rikkominen

Usheissa maissa, Pohjaismaissaki, tapattuu ihmisoikkeuksiitten rikkomuksii.
Puolan rejeerinki oon tehny muutoksii jokka rikkoovat ihmisoikkeuksii. Puolan hallitus freistaa rajoittaat homofiiliitten ja transihmisten oikkeuksii.
Puolan hallitus oon tämän lisäksi tehny muutoksii mikkä tekkeevät vaikkeeksi oikkeuđenmukaisen kohtelun oikkeuđessa.

EU oon freistanu pysättäät nämät muutokset, mutta Puolan hallitus ei halluu kuunela EU:ta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

«Black lives matter»  

Pulettija tappoi miehen nimeltä George Floyd USA:ssa vuona 2020. Hän oli afroamerikkalainen ja hänen aresteerathiin ko hän freistas käyttäät väärenettyy rahhaa kaupassa.

George Floydin murha johti suurhiin protesthiin rasismii vasthaan sekä USA:ssa ette ympäri mailmaa. Tuhanet ihmiset oon osalistunheet demonstrasuunhiin rasismii vasthaan.

Demonstrasuunit muisteleevat ette monet meinaavat ette pulettija kohtelee mustii ihmissii ja muita minoriteettiryhmii epäoikkeuđenmukaisesti.

Ihmiset oon vihaiset ko pulettija pittää afroamerikkalaissii enämen rikolisina tyhä heiđän ihonfärin tähđen. Se oon ihmisoikkeuksii vasthaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Franskan mellakat

Franskassa ihmiset lähteevä ushein kađuile demonstreeraamhaan ko het oon hirmuisen tytymättömät ja meinaavat ette samfynni oon epäoikkeuđenmukainen.

 

Se tapattui taas  kesälä 2023. Monet nuoret ihmiset joitten  vanhiimet tahi peret oon Pohjais-Afrikan maista, olthiin suutuksissa ko het meinathiin ette esivallat ei halluu myönttäät ette Franskassa oon rasismii. Esivallat ei tehe nokko sen lopettamiseksi.

 

Het kenelä oon pohjaisafrikkalainen tavusta, tulleevat köyhemiksi ja köyhemiksi samassa ko syntypöräiset franskalaiset rikastuuvat ja voivat paremin sukupolvi toisen jälkhiin.

Mellakat alethiin ko pulettija ampui 27. juunikuuta pojan joka oli sekä Marokosta ette Franskasta pois.

Sinun mahđolisuuđet vaikuttaat
Sieki saatat pittäät sinun äänen ja tehđä työtä mailman ihmisoikkeuksiitten puolesta.

 

Sie saatat vaikuttaat politikkarhiin mellaamalla ittesti organisasuunhiin tahi poliittisheen parttiisseen. Sie saatat kans aloittaat allekirjoituskampanjan, kirjoittaat aviisikirjoituksen tahi osalistuut aktivismhiin sosiaalisessa meediassa.

Sakharov-palkinto

Filmi alapuolela oon Sakharov-palkinosta vuođelta 2023. Palkinon myönttää EU joka vuosi jolleki joka oon menestynny erittäinki hyvin työssä ihmisoikkeuksiitten puolesta.

Kalttiit:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Julsrud, Ottar; Tvedt, Knut Are; Trondal, Jarle:
    EU – Den europeiske union  i  Store norske leksikon  på snl.no.
    Hentet     19. august 2020  fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union 
  • https://www.bt.no/utenriks/i/BW4ezw/ekspert-om-opptoeyene-vanskelig-aa-diskutere-rasisme-i-frankrike

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. FN-sambandet Norge – Youtube
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. European Parliament – Youtube