Ihmisoikkeuđet

Nykyjään kaikila ihmisillä oon oikkeuksii sukupuolesta, ijästä, etnisiteetistä, uskonosta ja poliittisesta meiningistä riippumatta. Nämät oikkeuđet meilä oon yksinkertaisesti vain siksi ette olema ihmiset! Kunka ihmisoikkeuđet saathiin alun, ja kunka met saatama suojela niitä?

Accessibility icon Ihmisoikkeuđet

Miksi ihmisoikkeuđet kehitethiin?

Toisen mailmansođan jälkhiin oli selkkee tarvet kehittäät kanssoinvälistä yhtheistyötä mikä turvais rauhan ja stabiliteetin maitten välilä.

YK – yhđistynheet kansat

  1. oktooperikuuta vuona 1948 Yhđistynheet kansat (YK) perustethiin.

YK:n päämoolina oli vahvistaat kanssoinvälistä yhtheistyötä ja kehittäät universelliita oikkeuksii eli oikkeuksii kaikile mailman porvarille.

 

⬅ Tämä oon YK:n pääkontturi New Yorkissa.

FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor
FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor

 Sođanjälkheisessä mailmassa

Toisen mailmansođan aikana juutalaissii, rommii, homofiiliita ja muita minoriteettiita pahoinpiđelthiin hirveesti. Jälkhiin sođan paljot alethiin ymmärtämhään ette mailma tarvittee kanssoinvälissii oikkeuksii mikkä suojeleeva kaikkii ihmissii nette tämä ei tapattuis ennää koskhaan. Näitä käskethiin ihmisoikkeuksiksi.

 

⬅ Davidin tähti oon symbooli mitä piđethään usheissa juutalaisissa synagoogiissa. Toisen mailmansođan aikana juutalaiset pakoitethiin laittamhaan keltaisen Davidin tähđen pääle ette osoittaat heiđän uskontosuunan.

Ihmisoikkeuksiitten mailmanjulistus

10. desemperikuuta vuona 1948 ihmisoikkeuksiitten mailmanjulistuksen hyväksythiin. Siinä oon 30 artikkelii.

Ihmisoikkeusdeklarasuunin artikkeli 1 alkkaa näin:

“Kaikki ihmiset synnythään vaphaina, ja heilä kaikila oon sama ihmisarvo ja samat ihmisoikkeuđet. Het oon saanheet järjen ja omatunnon, ja het pittäävä elläät toinen toisen kans niin ko veljet keskenhään.”

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

 Erityyppiset ihmisoikkeuđet

Nykyjään kaikila oon oikkeuksii sukupuolesta, ijästä, etnisiteetistä, uskonosta ja poliittisesta meiningistä riippumatta.

Ihmisoikkeusjulistus anttaa pohjan meiđän perusoikkeuksille. Hiljemin näitä oikkeuksii oon kans tarkenettu ja kehitetty yhtheispäätösten kautta.

YK oon hyväksynny yhđeksen konvensuunii, esimerkiksi lastenkonvensuunin ja pakolaiskonvensuunin.

Yksi tärkkeimistä konvensuuniista demokratiin ylläpitämisen osalta oon siviilisten ja poliittisten oikkeuksiitten konvensuuni. Tämä konvensuuni turvaa sananvaphauđen, valinanvaphauđen ja demokraatisen hallintosysteemin. Vaikka demokratii oon eđistynny globaalisti viimisten 60 vuođen aikana, met näjemä vielä tääpänäki ette nasuunit hastaavat nämät perusoikkeuđet.

⬅  Oikkeus osoittaat mieltä tahi ilmaista ittensä ajatuksii oon yksi meiđän kaikkiin pohjanattaaviimista siviilisistä ja poliittisista oikkeuksista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Filmi: Ihmisoikkeuđet ja kestäävä eđistys

 Ihmisoikkeuksiitten rikkomukset

Usheissa maissa, ja Pohjaismaissa kans, essiinttyy ihmisoikkeuksiitten rikkomuksii. Rikkomusten vakavuus vaihettellee vähäisestä suurheen astheesseen.

Puolan rejeerinki oon viimi aikoina tehny muutamii reformii mikkä rikkoovat ihmisoikkeuksii. Amnesty Internationalin raportin jälkhiin Puolan hallitus johtaa homo- ja transfoobista kampanjaa. Viimisten vuossiin aikana Puolan hallitus oon pysättännyLHBT-aktivismin ja sensureeranu LHBT-ihmissii koskeevaa tiettoo.

Tämä oon selkkee sananvaphauđen rikkomus.

Puolan hallitus oon kans vieny läpi reformii mikkä oon heikentänny oikkeusstaattii. Tämä rikkoo vallanjavon prinsipin, mikä oon toimiivan demokratiin peruseđeletys.

EU oon freistanu pysättäät Puolan ihmisoikkeuksiitten vasthaissii reformii, mutta Puolan hallitus ei perusta EU:n varrauksista.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

«Black lives matter»  

25. maikuuta vuona 2020 Minneapoilisin pulettija (USA) murhas George Floydin. George Floyd oli 46-vuotias afroamerikkalainen mies, ja se väitethiin ette hän freistas käyttäät väärenettyy setelii kaupassa missä hänen aresteerathiin. George Floydin murha oon herättänny suuremat protestit rasismii ja pulettijan väkivalttaa vasthaan USA:ssa yli viitheenkymmenheen vuotheen. Tuhanet ihmiset oon osoittanheet mieltä rasismii vasthaan ympäri mailmaa.

Sitä, ette tummanihoiset leimathaan rikolisiksi ilman ette het oon tehnheet vakaviita rangaistaviita tekkoi, piđethään ihmisoikkeuksiitten rikkomuksena.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Mellakat Franskassa

Kiini revolusuunista asti vuona 1789 franskalaiset oon käyttänheet demonstrasuuniita ja mellakoita ko het kokkeeva samfynnin epäoikkeuđenmukaiseksi. Kesälä vuona 2023 se tapattui taas. Kansalaiset, ja olletikki pohjaisafrikkalaistavustaiset nuoret, olthiin suutuksissa pulettijan väkivallasta ja diskrimineeringistä. Het olthiin kyllääntynheet siihen ette esivallat ei tunnistanheet ette samfynissä oon haastet strukturellin rasismin kans, ja siihen ette esivallat ei puutu assiisseen. Tođelisuus minkä Franskan minoriteetit kokkeeva oon eriarvoinen samfynni jonka eliitthiin het ei saa kuuluut. Tämän ympäri ei puhuta olheen Franskassa.

Mellakat saathiin alun ko marokkolais-ranskalaisen pojan Naheelin murhathiin 27. juunikuuta.

Sinun vaikutusmahđolisuuđet

Vaikka sie olet koululainen, oon sinula mahđolisuus eđistäät ihmisoikkeuksii.

Sie saatat vaikuttaat politikkarhiin mellaamalla ittesti organisasuunhiin tahi poliittisheen puoluheesseen, aloittamala allekirjoituskampanjan, kirjoittamala aviisikirjoituksen tahi osalistumalla aktivismhiin sosiaalisessa meediassa.

Sakharov-palkinto

Filmi alapuolela oon vuođen 2013 Sakharov-palkinon javosta. Tämä oon vuosittainen palkinto minkä EU myönttää organisasuunile tahi persoonalle joka oon menestynny erittäinki hyvin ittensä työssä ihmisoikkeuksiitten puolesta.

Lähtheet:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Julsrud, Ottar; Tvedt, Knut Are; Trondal, Jarle:
    EU – Den europeiske union  i  Store norske leksikon  på snl.no.
    Hentet     19. august 2020  fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union 

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. FN-sambandet Norge – Youtube
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. European Parliament – Youtube