Ihmisoikkeuđet

Nykyjään kaikila ihmisillä oon oikkeuksii sukupuolesta, ijästä, etnisiteetistä, uskonosta ja poliittisesta meiningistä riippumatta. Nämät oikkeuđet meilä oon yksinkertaisesti vain siksi ette olema ihmiset! Kunka ihmisoikkeuđet saathiin alun, ja kunka met saatama suojela niitä?

Accessibility icon Ihmisoikkeuđet

Miksi ihmisoikkeuđet kehitethiin?

Toisen mailmansođan jälkhiin met alethiin ymmärtämhään kunka tärkkeetä se oon ette kaikki mailman maat elläävä rauhassa muitten kans.

Met pääsimä yksimielisyytheen siitä ette tästä alkkain met aijoma puhhuut toinen toisen kans ko met olema erimieliset, emmäkä sođi.

YK – yhđistynheet kansat

    1. oktooperikuuta vuona 1948 Yhđistynheet kansat (YK) perustethiin.YK:n tarkoituksena oli auttaat maita tekemhään yhtheistyötä. Lisäksi YK loi tärkkeitä oikkeuksii mikkä jällättäis jokhaista mailman ihmistä.

⬅ Tämä oon YK:n pääkontturi New Yorkissa.

FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor
FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor

Sođan jälkhiin

Toisen mailmansođan aikana usheita juutalaissii, rommii, homofiiliita ja muita minoriteettiita pahoinpiđelthiin, kiđutethiin ja murhathiin.

Sođan jälkhiin päätethiin ette tämmöistä ei sais tapattuut ennää koskhaan, ja siksi tehthiin reekeliitä mikkä jälläävä jokhaista ihmistä mailmassa. Tätä käskethiin ihmisoikkeuksiksi.

 

⬅  Davidin tähti oon symbooli mitä piđethään usheissa juutalaisissa synagoogissa. Toisen mailmansođan aikana juutalaiset häyđythiin laittaat keltaisen Davidin tähđen jakkhiin. Näin kaikki kađula saatethiin nähhä ette het olthiin juutalaiset.

Ihmisoikkeuksiitten mailmanjulistus

10. desemperikuuta vuona 1948 YK hyväksyi ihmisoikkeuksiitten mailmanjulistuksen. Siinä oon 30 kohtaa.

Mailmanjulistus alkkaa näin:

“Kaikki ihmiset synnythään vaphaina, ja heilä kaikila oon sama ihmisarvo ja samat ihmisoikkeuđet. Het oon saanheet järjen ja omatunnon, ja het pittäävä elläät toinen toisen kans niin ko veljet keskenhään.”

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

 Erityyppiset ihmisoikkeuđet

Kaikkii maapallon ihmissii koskeeviitten ihmisoikkeuksiitten lisäksi YK oon luonu joitaki reekeliitä lissää. Näitä käskethään konvensuuniiksi.

YK oon luonu yhđeksen konvensuunii, esimerkiksi lastenkonvensuunin ja pakolaiskonvensuunin.

Yksi tärkkeimistä konvensuuniista oon siviilisten ja poliittisten oikkeuksiitten konvensuuni. Meilä kaikila oon oikkeus sannoot mitä met meinaama ja valita kenen met halluut maan johtaajaksi. Tämä oon tärkkeetä demokratiile. Demokratiin eđistyksessä oon tapattunnu paljon hyvvää viimisten 60 vuođen aikana. Sitä oon kuitenki vielä muutama maa jossa ei ole demokratiita eikä vaphaita vaalii.

⬅ Oikkeus osoittaat mieltä, eli sannoot ittensä meiningin, oon yksi meiđän tärkkeimistä siviilisten ja poliittisten oikkeuksista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Filmi: Ihmisoikkeuđet ja kestäävä eđistys

Ihmisoikkeuksiitten rikkominen

Usheissa maissa, ja Pohjaismaissa kans, essiinttyy ihmisoikkeuksiitten rikkomuksii.

Puolan rejeerinki oon tehny muutoksii mikkä rikkoovat ihmisoikkeuksii. Puolan hallitus freistaa rajoittaat homofiiliitten ja transihmisten oikkeuksii.

Puolan hallitus oon tämän lisäksi tehny muutoksii mikkä vaikkeuttaava oikkeuđenmukaista kohteluu oikkeuđessa.

EU oon freistanu pysättäät tätä, mutta Puolan hallitus ei halluu kuunela EU:ta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

«Black lives matter»  

Vuona 2020 pulettija tappoi miehen nimeltä George Floyd USA:ssa. Hän oli afroamerikkalainen ja hänen aresteerathiin koska hän freistas käyttäät falskii rahhaa kaupassa.

George Floydin murha johti suurhiin protesthiin rasismii vasthaan sekä USA:ssa ette ympäri mailmaa. Tuhanet ihmiset oon osalistunheet demonstrasuunhiin rasismii vasthaan.

Demonstrasuunit muisteleeva ette paljot meinaava ette pulettija kohtelee mustii ihmissii ja muita minoriteettiryhmii epäoikkeuđenmukaisesti.

Ihmiset oon vihaiset koska pulettija pittää afroamerikkalaissii rikolisempinna vain heiđän ihonfärin takia. Tämä oon ihmisoikkeuksiitten vasthaista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Franskan mellakat

Franskassa ihmiset lähteevä ushein kađuile demonstreeraamhaan ko het oon oikhein tytymättömät ja sitä mieltä ette samfynni oon epäoikkeuđenmukainen.

Kesälä vuona 2023 se tapattui taas. Usheet nuoret ihmiset ja heiđän vanhiimat tahi peret Pohjais-Afrikan maista olthiin suutuksissa koska het meinaava ette esivallat ei halluu myönttäät ette rasismi oon olemassa Franskassa eikä tehe nokko sen lopettamiseksi.

Heistä keilä oon pohjaisafrikkalainen tavusta tullee köyhemät ja köyhemät samassa ko syntypöräiset franskalaiset rikastuuva ja voiva paremin jokhaisen sukupolven myöten.

Mellakat alethiin koska pulettija ampui pojan kekä oli sekä Marokosta ette Franskasta pois 27. juunikuuta.

Sinun vaikutusmahđolisuuđet

Sieki saatat pittäät ittesti ääntä ja tehä työtä mailman ihmisoikkeuksiitten puolesta.

Sie saatat vaikuttaat politikkarhiin mellaamalla ittesti organisasuunhiin tahi poliittisheen parttiisseen, aloittamala allekirjoituskampanjan, kirjoittamala aviisikirjoituksen tahi osalistumalla aktivismhiin sosiaalisessa meediassa.

Sakharov-palkinto

Filmi alapuolela oon vuođen 2013 Sakharov-palkinosta. Palkinon myönttää EU joka vuosi jolleki kuka oon menestynny erittäinki hyvin ittensä työssä ihmisoikkeuksiitten puolesta.

Lähtheet:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Julsrud, Ottar; Tvedt, Knut Are; Trondal, Jarle:
    EU – Den europeiske union  i  Store norske leksikon  på snl.no.
    Hentet     19. august 2020  fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union 

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. FN-sambandet Norge – Youtube
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. European Parliament – Youtube