Meiđän kaunis mailma – Aafrikka
Meiđän mailmassa oon paljon jännittääviitä paikkoi.
Tässä artikkelissa sie opastut 10 erikoisheen paikkhaan Aafrikassa.
Ørken i Marokko
1. Sahara | Aafrikka
Sahara ulottuu kymmenheen maahan Aafrikassa ja se täkkää kolmasosan Aafrikan kontinentista.
Se oon mailman kolmaneksi suuriin Antarktiksen ja Arktiksen jälkhiin, mutta se oon mailman suuriin kuuma auttiimaa.
Hamada
Auttiimaa ei ole tyhä hiettaa. Sielä oon kans issoi alloi kivvii ja kallioita mistä tuuli oon puhaltannu hieđan pois. Näitä kuttuthaan hamadaksi.
Näilä aloila oon hiettaa kallioitten välissä. Fiiniimät hamadat oon Marokossa.
Erg Chebbin hietadyynit Marokossa ulottuu niin pitkäle ko silmä näkkee.
1 / 3
Sahara-ørkenen
2. Kilimanjaro | Tanzania
Se oon populäärii kiikkuut Kilimanjarolle. Korkkeiman lajen nimi oon Uhuru ja se oon 4900 meetterii korkkee vaaran juurelta ja 5895 meetterii meren pinnasta. Täälä sie olet mailman huipula.
Uhuru kohhoo lumirajan yläpuolele. Se meinaa sitä ette lumi pyssyy koko kesän. Lumen määrä lajela vähenee globaalin lämpenemisen tähđen.
Välimatkat näyttävät toisenlaisilta korkkeetla vaaran päätlä. Vaikka se näyttää siltä ette jokin oon likelä, se saattaaki kestäät kaksi tiimaa kävelä sinne. Se muistelee paljon siitä kuinka suuri vaara oon.
1 / 2
Kilimanjaro og elefanter
3. Spitzkoppi | Namibia
Namibia oon vanhaa maa missä oon auttiimaata ja erämaata. Namib-auttiimaan vestapuolela noussee paljhaita granittihuippui maasta. Tämä oon Spitzkoppe.
Tämä ala oon uniikki ja sielä oon kuvattu filmii mikkä muistelhaan kuinka ihminen oon löytäny vanhaan aijan kamppheitai!
Spitzkoppe meinaa suiperoo kyppelii. Sen laki oon 1784 meetterii korkkee.
Vaara oon populääri paikka kiikkuut.
Alan alkupöräiskanssaa kuttuthaan san-kansaksi. Het oon olheet jääkärit ja kokkoojat tällä alala 4000 vuotta.
Met saatama nähđä vielä tääpänä heiđän kalliotaiđetta missä näkkyy heidän rituaaliit satheen saamiseksi. Sađet tekkee Spitzkoppen niityt hyväksi laiđunmaaksi.
1 / 3
4. Victorian kurkkiit | Zambia ja Zimbabwe
Victorian kurkkiit oon 108 meetterii korkkee kurkkii Zambezi-jovessa. Kurkkii oon Zambian ja Zimbabwen rajala Etelä-Aafrikassa. Kauvoin ennen ko pääsee perile kurkkiile saattaa nähđä korkkeita vesisätheitä mikkä truiskuuvat 500 meetterii korkkeele.
Ko vesi virttaa reunan yli, kuulee sen pauhaamisen jo kaukkaa. Alkupöräiskansan nimi tälle paikale oli Mosi-oa-Tunya. Se meinaa “savvuu joka pauhaa”.
Victorian kurkkiit oon saanu nimen tutkimusreissaaja David Livingstonelta vuona 1855. Nimi oli maino Iso-Britannian tronninki Victoriale.
1 / 2
5. Pyramiidit | Egypt
Gizan suuret pyramidit oon yksi mailman seittemästä ihmheestä.
Pyramidit oon ihmheistä vanhiin ja ainua mikä ei ole pillaantunnu.
Gizassa oon kolme pyramiidii:
Kheops-pyramidi, Khafre-pyramidi ja Menkaura-pyramidi.
Kheops-pyramidi oon kolmesta pyramidista vanhiin ja suuriin.
Se oon 138,8 meetterii korkkee ja sen pykkäämisheen meni 20 vuotta.
Pyramidin oon pykätty niin avanseeratusti ette ihmiset luulthiin vanhaasseen aikhaan ette avaruusolenot olthiin pykänheet sen.
Työteliijät hääythiin vintata nuoin 800 kiviblokkii joka päivä kuumassa auringonpaistheessa.
Iso pyramidi oli mailman korkkein pytinki liki 4000 vuotta.
Ison pyramidin oli täkätty kivelä ja sen pinta oli sillee. Se mitä met näjemä tääpänä oon traput jokka olthiin pinnan alla.
1 / 5
Pyramidene i Egypt
6. Table Mountain | Etelä-Aafrikka
Näkymä Table Mountainin lajelta oon fantastinen! Sieltä näkkyy Etelä-Aafrikan pääkaupunki Cape Town ja Robben Island.
Tämä oon se kuulu fankilasaari missä entinen presidentti Nelson Mandela oli fankina.
Sieltä saatat kans nähdä Cape Town Stadiumin ylhäältä käsin. Sen pykäthiin vuođen 2010 mailmanmestaruuskilppailui varten.
Dassie oon yhđenlainen mäyrä minkä oon tavalista nähđä Table Mountainilla. Se näyttää pieneltä jänekseltä, mutta se oon itte assiissa sukkuu elefantile.
Sie saatat nähđä kans siilii, mungoi, kärmheitä, liiskoi, kilpieläviitä ja harvinaisen kummitussammakon.
1 / 3
Table Mountain i Sør-Afrika
7. Serengeti | Tanzania
1,5 miljuunaa gnuuta laukkoo Serengetin niittyin poikki. Net menneevät kohti krannimaan Kenian riistareservaattii, nuoin 200 miilan päähän.
Ei misshään muuvala mailmassa siiry näin paljon eläviitä samhaan aikhaan. Gnuitten kans laukkoo tuhanssii seebroi ja gaselliita.
Serengetin riistareservaatin etableerathiin vuona 1951.
Täälä assuu paljon leijoniita. Saatat kans nähđä leopardiita, elefanttiita, sarvinokkii ja pöffeliitä.
1 / 2
Serengeti i Tanzania
8. Tsingy de Bemeraha | Madagaskar
Madagaskar oon mailman neljeneksi suuriin saari. Täälä assuu eläviitä ja kasvii mitä ei ole misshään muuvala.
Nämät kasvut ja elävät oon antanheet saarele nimen “kahđekses kontinentti”
Kansalistaras Tsingy de Bemaraha oon uniikki. Täältä löyttyy kivimettää.
Maisemaa kuttuthaan tsingyksi. Se meinaa “paikkaa missä ei saata kävelä avojalkaisin”.
Sinne oon niin vaikkee päästä ettei kukhaan ollu käyny sielä ennen 1990-lukkuu!
Sielä oon tääpänä henkkaamasilttoi, via ferrata-reittii, kiikkumakaffoi ja tikapuita niin ette alassa saattaa käyđä opphaan kans.
1 / 4
Tsingy de Bemaraha i Madagaskar
9. Lalibela | Etiopia
Ette sie saatat ymmärttäät kuinka erikoinen Etiopian Lalibela oon, sie häyđyt ymmärttäät ensistä histoorian.
1100-luvula pykkäs kuningas Lalibela “oman Jerusaleemin” Etiopihaan. Hän pykkäs sen koska kristityt ei saattanheet reisata pyhhiinvajeluksele Jerusaleemhiin siksi ko Jerusaleem oli muslimiitten kontrollin alla.
Nuoin 645 kilomeetterii Addis Abebasta hakathiin yksitoista kivikirkkoo vaarhaan.
Sinne laitethiin isot ovet, klassit, pilarit, laattiit ja katot. Sinne pykäthiin kans labyrintin missä oli kravvii ja kangii mikkä johtaavat vaaran luolhiin.
Kirkot pykäthiin Jordan-joven molemille puolile.
Tääpänä sielä assuu sekä pappii, munkkii ja nunnii. Tuhanssii pyhhiinvajelttaajiita reissaa sinne joka vuosi.
1 / 3
Lalibela i Etiopia
10. Niili | Aafrikka
Niili oon Aafrikan pissiin joki. Se virttaa Victoriamerestä Välimerheen. Niilhiin virttaa vettä yhđestätoista eri maasta.
Viiđesosa Niilistä virttaa Egyptin läpi.
Täälä sie saatat nähđä vaaroi, auttiimaata ja trooppista sađetmettää. Sie saatat kans nähđä egyptiläissii raunioita.
Ugandan osassa Niiliii oon suuri kansalistaras. Täälä assuu jalopeuroi, virtahevoissii ja siraffiita. Sielä oon kans 42 meetterii korkkee kurkkii.
1 / 3
Kalttiit:
- 101 steder du må oppleve (før du dør) (2020)
Orage Forlag AS
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
