Mikä YN oon?

24. oktooperikuuta joka vuosi markkeerathaan YN-päivää koko mailmassa. Mutta mikä YN oon, ja mikkä tehtävät YN:llä oikkeestansa oon?

Accessibility icon Mikä YN oon?

Moolina varmistaat ikuisen rauhan

Yhđistynheet Nasuunit (YN) perustethiin vuona 1945. Moolina oli välttäät sođat tulleevaisuuđessa.

51 maata liittyi YN:hiin. Nasuunit tehthiin paktin siitä ette kaikki häyttyyvät tehđä yhtheistyötä rauhan ja ihmisoikkeuksiitten puolesta.

📷 Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadööri ja norjalainen delegaati, allekirjoittaa YN-paktin seremoniissa San Franciscossa 2. juunikuuta vuona 1945.

Yksi kaikkiin – kaikki yhđen puolesta

Vuona 2022 oli YN:ssa 193 jäsenmaata ympäri mailmaa. Kaikki jäsenmaat kokkoonttuuvat joka vuosi keskustelemhaan mailmasta.

Ette YN pystyis tekemhään jotaki tärkkeetä mailmassa, häyttyyvät kaikki jäsenmaat olla sammaa mieltä.

Yhtheistyö turvaliseman mailman puolesta

Mailma oon vaaralinen paikka monile ihmisille, mutta monet freistaavat tehđä sen turvalisemaksi.

Työtä tehđhään sen etheen ette varmistethaan rauhan ja ette  autethaan ihmissii kukka oon häđässä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.

Mikä YN:n työ oikhein oon?

YN:n tärkkein työ oon kanssoinvälisen rauhan ja turvalisuuđen säilyttäminen. YN:llä oon velvolisuus pittäät rauhalissii metoodiita, mutta saattaavat kuiten tehđä yhtheistyötä Naton kans.

Tämä tapattui vuona 2011 ko YN hyväksyi Libyan pommituksen. Maan kansa oli silloin maan johtaajan, Muammar al-Gaddafin, sortamisen alla.

YN:llä ei ole ommaa sotaväkkee

YN:llä ei ole ommii sotamiehii. YN ei halluu pittäät asheita, mutta se halluu luođa rauhaa sen kautta ette maat praattaavat yhđessä.

Jäsenmaitten sotamiehet saattaavat kuitenki olla myötä turvaamassa rauhaa eri maissa.

Enämen ko sota ja rauha

YN ei työtele tyhä siksi ette mailmanrauhan varmistethaan. YN:n mooli oon kans poistaat köyhyyđen ja pysättäät vaaraliset tauđit.

Het pittäävät kans huolen siitä ette kukhaan ei riko ihmisoikkeuksii.

YN-maat häyttyyvät työtelä yhđessä näitä moolii varten. Ja tätä työtä häyttyy tehđä joka päivä!

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Luje enämen NATO:sta
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.

Velvolisuuđet ja oikkeuđet

YN:n jäsenmaat oon suvereenit staatit. Suvereeni staatti oon maa mikä itte määrää ittensä alala.

YN ei sekkaanu suvereenin staatin assiissiin jos staatti ei riko ihmisoikkeuksii tahi ala sotimhaan.

Konfliktinratkaiseminen rauhalisheen laihiin

Kaikki jäsenstaatit häyttyyvät kuurota YN:n työtä. Konfliktit ratkaisthaan aina ko se oon mahđolista keskusteluitten avula.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.

YN oon suuri organisasuuni

YN oon jajettu erilaishiin joukkhoin. Joukkoi käskethään orgaaniiksi. Jokhainen joukko työtelee eri assiitten kans.

YN:n generaalikokkous

Tärkkein orgaani oon generaalikokkous. Kaikki jäsenmaat kokkoonttuuvat YN:n generaalikokkouksheen kerran vuođessa. Tässä net päättäävät mitä YN pittää tehđä.

Jokhaisen maan ääni oon samanarvoinen ko jostaki äänestethään. Generaalikokkous kokkoonttuu YN:n pääkontturhiin New Yorkissa.

FNs generalforsamling
FNs generalforsamling

YN:n turvalisuusraati

Toinen tärkkee orgaani oon Turvalisuusraati. Tämä raati pittää huolen siitä ette mailmassa oon rauha.

Turvalisuusraati sattaa ottaat jäsenmaitten sotamiehet avuksi jos se oon tarpheelista.

Turvalisuusraatin jäsenet

YN:n turvalisuusraatissa oon 15 jäsenmaata. Pyssyyviitä jäsenii oon viisi: Franska, Kiina, Ryssä, Iso-Britannia ja USA. YN:n generaalikokkous valittee loput jäsenet kahđeksi vuođeksi kerrala.

Majoriteetti ei päätä aina

Turvalisuusraati järjestää vaalit ko net aikkoovat päättäät jostaki assiista. Jokhaisella jäsenellä oon yksi ääni. Se häyttyy olla yhđeksen äänen majoriteetti ette päätöksen saatethaan tehđä. Yksi tahi usheempi pyssyyvistä jäsenistä saattaa kuitenki äänestäät vasthaan. Niilä oon niin kuttuttu veto-oikkeus. Maat saattaavat estäät kaikki päätökset.

Veto-oikkeus ja kansanoikkeuđen rikkominen

YN ei saata auttaat Ukrainaa Ryssän ja Ukrainan välisessä sođassa ja luođa rauhaa. Ryssä oon ottanu veto-oikkeuđen käytthöön Turvalisuusraatissa.

USA freistas vuona 2003 saađa Turvalisuusraatin uskomhaan ette Irak valmisti atomiasheita. USA halus lähtheet sothaan heitä vasthaan ja pysättäät tämän.

YN sanoi ei sođale, mutta USA ei kuunelu. USA rikkoi reekelit mikkä YN oli asettannu.

 Yn:n uuđet maat häyđythään hyväksyyt

Turvalisuusraati hyväksyy uuđet maat jokka halluuvat YN:n jäseneksi. Net ehđottaavat kans kenen het halluuvat Generaalisekretääriksi. Tämä oon YN:n ylin johtaaja. Generaalikokkous äänestää sitten ehđotuksesta.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
FNs sikkerhetsråd
FNs sikkerhetsråd

Kanssoinvälinen tuomioistuin

Tuomioistuin työtelee ette se saapi selvile oonko joku rikkonu lakkii. Se saattaa olla sishäänmurto, narkootikan myyminen tahi pahhiimassa taphauksessa murha. Sitte syyliset häyttyyvät tulla oikkeusassiisseen tuomioistuimessa saamhaan rangaistuksen. Heiđät vaphautethaan jos het EI ole tehnheet mithään väärää. Oikkeusassiin jälkhiin tuomari päättää siitä minkälainen rangaistus tullee.

YN:n tuomioistuimen tehtävännä oon auttaat ratkaisemhaan konfliktiita mikkä synttyyvät kahđen jäsenmaan välile. Se saattaa olla ette maa oon rikkonu lakkii ja reekeliitä. Tuomioistuimessa oon 15 tuomarii ja se oon Haagin kaupungissa, Alankomaissa. Yhđeksen tuomarii häyttyy olla sammaa mieltä ette Tuomioistuin saattaa päättäät jotaki.

Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.
Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.

YN pittää mailmasta huolen

YN pittää huolen kaikista mailman ihmisistä. Siksi YN oon saanu Nobelin rauhanpalkinon monta kerttaa.

📷 Pronsirevolverin titteli oon “Non-Violence”. Sen teki ruottalainen taitheiliija Carl Fredrik Reuterswärd (1934-2016) vuona 1985. Siitä oon tullu rauhan symbooli ympäri mailmaa. Tässä näjemä sen YN-rakenuksen eđessä New Yorkissa.

Rauhanturvavoimat

YN oon lähättänny sotamiehii yli 70 paikkhaan ympäri mailmaa. Heiđän tehtävännä oon säilyttäät tahi luođa rauhaa.

Hätä ja köyhyys estäävät rauhaa

YN meinaa ette sota ushein alkkaa köyhyyđen ja häđän tähđen. Sillä YN tekkee paljon työtä sen etheen ette köyhät ja pakolaiset sais paremat elämänehđot.

YN:n kantamavoimaisuusmoolit

Vuona 2015 Generaalikokkous päätti muutaman tärkkeen moolin siitä kuinka met saattaisimma saađa  maapallon joka oon kantamavoimainen paikka elläät. Kantamavoimainen meinaa sitä ette met ihmiset elämä niin ette met emmä tuhhoo mailmaa meiđän jälkiläisile. Met taistelemma ette poistama köyhyyđen ja pysättämmä kliimamuutokset.

Monet moolista pittää sauttaat vuođen 2030 sisälä.

Kliimamuutokset

YN tekkee paljon työtä sen etheen ette kliimamuutokset korjathaan. Net oon myötä tekemässä kliimasopimuksii, esimerkkinä oon Pariisin sopimus, jonka allekirjoitethiin vuona 2015.

Pariisin sopimus oon kanssoinvälinen sopimus jonka meininkinnä oon pittäät huolen siitä ette mailman maat pystythään rajoittamhaan kliimamuutoksii.

YN tekkee yhtheistyötä koko mailman tutkiijoitten kans, ja nämät oon osa YN:n kliimapaneelii.

Ihmisoikkeuđet

Kaikila oon oikkeus vaphautheen ja turvalisuutheen.

Ihmisoikkeuđet kirjoitethiin ylös vuona 1948 niin ette näistä oikkeuksista piđethään vaarin.

Ihmisoikkeuđet jälläävät koko mailmassa. Jos joku rikkoo nämät oikkeuđet, hänen saatethaan tuomita kanssoinvälisessä tuomioistuimessa ja rangaista.

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt
Luje enämen ihmisoikkeuksista tässä:
Skulptur av en pistol med knute på løpet.
Skulptur av en pistol med knute på løpet.

Norja ja YN

Norja oon auttanu YN:tä paljon vuođesta 1945 asti.

YN:n ensimäinen generaalisekretääri oli norjalainen Trygve Lie.

Anttaa rahhaa ja personaalii

Norja anttaa paljon rahhaa YN:lle. Met lähätämmä kans paljon sotamiehii YN-operasuunhiin.

Koulut tekkeevät tärkkeetä työtä

Koulut ja lastentarhaat tekkeevät tärkkeetä työtä ko net markkeeraavat YN-päivää joka vuosi. Silloin opithaan rauhasta ja ihmisoikkeuksista.

 

Tällä laila lapset ja nuoret oppiivat ette kanssoinvälinen yhtheistyö auttaa ja ette kaikki saattaavat olla siinä myötä.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg

Kalttiit:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Ravndal, Ellen Jenny; FN-sambandet: FN – Forente nasjoner i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 19. oktober 2022 fra http://snl.no/FN_-_Forente_nasjoner
  • Knudsen, Olav Fagelund: stat i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet     18. oktober 2022 fra https://snl.no/stat

Kuvat ja video:

    1. Offentlig eiendom
    2. UN Photo
    3. UN Photo / Yutaka Nagata
    4. UN Photo / Rick Bajornas
    5. UN Photo / Rick Bajornas
    6. Getty Images
    7. UN Photo / Eskinder Debebe
    8. FN-sambandet
    9. UN Photo / Eskinder Debebe