Mikä YK oon?

YK-päivää markkeerathaan joka vuosi 24. oktooberikuuta ympäri mailmaa. Mutta mikä YK oon, ja mikkä tehtävät YK:lä oikkeestansa oon?

Accessibility icon Mikä YK oon?

Moolina varmistaat ikuisen rauhan

Yhđistynheet Kansakunnat (YK) perustethiin vuona 1945. Moolina oli välttäät sođat tulleevaisuuđessa. 

51 maata päätti allekirjoittaat YK-paktin. Pakti sittoo kaikki maat tekemhään yhtheistyötä rauhan ja ihmisoikkeuksiitten etheen.

📷 Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadööri ja norjalainen delegaatti, allekirjoittaa YK-paktin seremoniissa San Franciscossa 2. juunikuuta vuona 1945.

Yksi kaikkiin – kaikki yhđen puolesta

Vuona 2022 YK:ssa oon 193 jäsenmaata ympäri mailmaa. YK:n pääkontturi oon New Yorkissa, USA:ssa. Sielä jäsenmaat kokkoonttuuva keskustelemhaan kanssoinvälisestä politikista.

Ette YK pystyis saamhaan aikhaan hyvvää mailmassa,  kaikki jäsenmaat häyttyyvä olla yksituumaiset.

Yhtheistyö turvaliseman mailman puolesta

Mailma oon vaaralinen paikka usheile ihmisille, mutta paljot tehhään työtä sen etheen ette mailmasta tulis turvalisempi. Uskomattoman paljon työtä tehhään sen etheen ette turvata rauhan ja auttaat ihmissii kekkä oon häđässä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.

Mikä YK:n työtehtävä oikhein oon?

YK:n tärkkein työ oon kanssoinvälisen rauhan ja turvalisuuđen turvaaminen. YK:la oon velvolisuus pittäät rauhalissii metoodiita. Net saattaava kuiten tehä yhtheistyötä Naton kans ette turvata rauhan.

Tämä tapattui vuona 2011 ko YK hyväksyi Libyan pommituksen. Maan kansa oli silloin maan johtaajan, Muammar al-Gaddafin, sortamisen alla.

YK:la ei ole ommaa sotaväkkee

YK:la ei ole ommii militäärissii voimii. YK:n tehtävä oon nimittäin olla pitämättä asheita niin pitkäle ko mahđolista.

Jäsenmaitten sotilhaita saatethaan kuitenki lähättäät turvaamhaan rauhana eri maissa.

Enämen ko sota ja rauha

YK ei työtele vain mailmanrauhan varmistamisen kans. YK:n mooli oon kans köyhyyđen poistaminen ja vaaralisten tauttiin pysättäminen.

Het pittäävä kans huolen siitä ette ei kukhaan riko ihmisoikkeuksii.

Ette saavuttaat nämät moolit YK-maat häyttyy työtelä yhđessä. Ja tätä työtä häyđythään tehä joka ikinen päivä!

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Luje lissää NATO:n ympäri
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.

Velvolisuuđet ja oikkeuđet

YK:n jäsenmaat oon suvereenit saatit. Suvereeni staatti oon maa mikä itte määrää ittensä geograafisella alala.

YK ei saa puuttuut suvereenin staatin assiissiin ennen ko ihmisoikkeuksii rikothaan tahi maa likenee sottaa.

Konfliktinratkaiseminen rauhalisten metoodiitten avula

Kaikki jäsenstaatit häyttyyvä kuurota YK:n työtä. Konfliktit piđethään mitä issoimassa määrässä ratkaista rauhalisten metoodiitten avula.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.

YK oon suuri organisasuuni

YK:n oon jajettu eri joukkhoin. Joukkoi käskethään orgaaniiksi. Jokhaisella joukola oon omat velvolisuusalat.

YK:n generaalikokkous

Orgaaniista tärkkein oon generaalikokkous. Kaikki jäsenmaat kokkoonttuuva YK:n generaalikokkouksheen kerran vuođessa. Sielä päätethään mitä YK pittää tehä. Jokhainen maan ääni oon samanarvoinen päätöksii tehtäissä. Generaalikokkous kokkoonttuu YK:n pääkontturhiin New Yorkissa.

FNs generalforsamling
FNs generalforsamling

YK:n turvalisuusraati

Toinen tärkkee orgaani oon Turvalisuusraati. Tämän raatin vastus oon turvata rauhan ja turvalisuuđen kaikissa mailman maissa.

Turvalisuusraati saattaa ottaat jäsenmaitten sotilhaat avuksi jos se oon tarpheelista. Kaikki jäsenmaat häyttyyvä nouđattaat Turvalisuusraatin määräyksii

TURVALISUUSRAATIN JÄSENET

YK:n turvalisuusraatissa oon 15 jäsenmaata. Niistä 5 oon pyssyyvät jäsenet: Franska, Kiina, Ryssä, Iso-Britannia ja USA. Loput jäsenistä valittee YK:n generaalikokkous kahđeksi vuođeksi kerrala.

MAJORITEETTI EI AINA PÄÄTÄ

Ko Turvalisuusraati aikkoo päättäät jostaki assiista, net järjestäävät vaalit. Jokhaisella jäsenellä oon yksi ääni. Yhđeksen äänen majoriteetin tarvithaan ette päättäät jotaki. Yksi tahi usheempi pyssyyvistä jäsenistä saattaa kuitenki äänestäät vasthaan. Niilä oon niin käsketty veto-oikkeus. Sillä net saattaava estäät jokhaisen päätöksen totteintumasta.

VETO-OIKKEUS JA KANSANOIKKEUĐEN RIKKOMINEN

YK ei saata hyökätä asheitten kans ette tehä rauhaa Ryssän ja Ukrainan välisessä sođassa. Ryssä oon ottanu veto-oikkeuđen käytthöön Turvalisuusraatissa.

USA freistas vuona 2003 saađa Turvalisuusraatin uskomhaan ette Irak valmisti atomiasheita ja ette USA häytyi lähtheet sothaan heitä vasthaan ette pysättäät tämän. YK sanoi ei sođale, mutta USA ei kuunelu. Sota oli sillä kansanoikkeuđen vasthainen. USA rikkoi YK:n asettamat reekelit.

YK:N UUĐET MAAT HÄYĐYTHÄÄN HYVÄKSYYT

Turvalisuusraati häyttyy hyväskyyt uuđet maat mikkä halluuva YK:hon. Sitten raati lähättää net etheenpäin Generaalikokkoukselle mikä sen jälkhiin äänestää siitä. Sama jällää Generaalisekretäärin valinassa, mikä oon YK:n ylin johtaaja.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
FNs sikkerhetsråd
FNs sikkerhetsråd

YK:n kanssoinvälinen tuomioistuin

Tuomioistuin selvittää oonko joku rikkonu lakkii ja päättäät minkälaisen rangaistuksen net pittäävä saađa.

YK:n tuomioistuimen tehtävännä oon auttaat ratkaisemhaan konfliktiita kahđen jäsenmaan välilä.

Piian joku maa oon rikkonu lakkii ja reekeliitä. Tuomioistuimessa oon 15 tuomariita ja se oon Haagin kaupungissa, Alankomaissa. Yhđeksen tuomariita häyttyy olla yksimieliset ette Tuomioistuin saattaa päättäät jotaki.

Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.
Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.

YK pittää mailmasta huolen

YK:n työ oon pittäät huolen ihmisistä ympäri mailman. Tästä työstä YK oon saanu Nobelin rauhanpalkinon monta kerttaa. Rauhanpalkinon jajethaan joka vuosi Uslussa jolleki kuka aktiivisesti tekke työtä rauhan ja turvalisuuđen etheen.

📷 Pronsirevolverin titteli oon “Non-Violence” ja sen oon suunitellu ruottalainen taitheiliija Carl Fredrik Reuterswärd (1934-2016) vuona 1985. Siitä oon tullu mailmanrauhan symboli ja skulptuurin revolverista oon pystötetty YK-rakenuksen etheen New Yorkissa.

Rauhan turvaavat voimat

YK oon lähättänny sotilhaita yli 70 alale ympäri mailmaa ette varmistaat tahi tehä rauhaa.

Hätä ja köyhyys estäävä rauhaa

YK meinaa ette sota ushein alkkaa köyhyyđen ja häđän tähđen. YK tekkee siksi paljon työtä sen etheen ette köyhiin ja pakolaisten elämänehđot paranettais.

YK:n kestäävän eđistyksen moolit

Vuona 2015 Generaalikokkous päätti tärkkeet moolit siitä ette meiđän mailmasta tulis kestäävämpi ja parempi paikka elläät. Kestäävä tarkoittaa sitä ette met elämä sillä laila ette met emmä tuhhoo mailmaa meiđän jälkiläisile. Met aijoma esimerkiksi poistaat köyhyyttä ja pysättäät kliimamuutokset.

Paljot mooliista pittää olla saavutettu vuođen 2030 sisälä.

Kliimamuutokset

YK tekkee paljon työtä kliimamuutosten korjaamisen etheen. Se oon myötä tekemässä kliimasopimuksii, esimerkiksi Pariisin sopimus minkä allekirjoitethiin vuona 2015.

YK tekkee yhtheistyötä koko mailman tutkiijoitten kans, ja nämät oon osa YK:n kliimapaneelii.

Ihmisoikkeuđet

Kaikila ihmisillä oon oikkeus vaphautheen ja turvalisuutheen riippumatta siitä missä sie asut ja kuka sie olet.

Ihmisoikkeuđet kirjathiin vuona 1948 ette pittäät vaarin tästä oikkeuđesta. Ihmisoikkeuđet oon voimassa koko mailmassa. Jos joku rikkoo nämät oikkeuđet, hänen saatethaan tuomita kanssoinvälisessä tuomioistuimessa ja häntä saatethaan rangaista.

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt
Luje lissää ihmisoikkeuksiitten ympäri täältä:
Skulptur av en pistol med knute på løpet.
Skulptur av en pistol med knute på løpet.

Norja ja YK

YK-sotamiesten vaaleensiniset baretit tulhaan piian ensimäisenä norjalaisten mielheen ko met ajattelema YK:ta, mutta YK:n vaikutus mailmhaan oon paljon enämen. Norja oon ollu iso osa YK:n työtä jo alusta asti vuona 1945.

YK:n ensimäinen generaalisekretääri oli norjalainen Trygve Lie

Anttaa rahhaa ja personaalii

Norja anttaa paljon rahhaa YK:le, mutta lähättää kans paljon sotilhaita osalistumhaan YK:n tehtävhiin.

Vuona 2017 Norja oli mailman kuuđeneksi osalistunhein maa YK:ssa. Norja oon osalistunu lähättämälä sotilhaita 25 rauhan turvaavhaan operasuunhiin.

Koulut tekkeevä tärkkeetä työtä

Koulut ja lastentarhaat tekkeevä tärkkeetä työtä ko net markkeeraava YK-päivää joka vuosi. YK-päivänä kläpit oppiiva rauhasta ja ihmisoikkeuksista.

 

Markkeerauksen tähđen kläpit ja nuoret oppiiva jo nuoressa ijässä ymmärtämhään ette kanssoinvälinen yhtheistyö auttaa ja ette kaikki saattaa osalistuut. 

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg

Lähtheet:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Ravndal, Ellen Jenny; FN-sambandet: FN – Forente nasjoner i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 19. oktober 2022 fra http://snl.no/FN_-_Forente_nasjoner
  • Knudsen, Olav Fagelund: stat i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet     18. oktober 2022 fra https://snl.no/stat

Kuvat ja video:

    1. Offentlig eiendom
    2. UN Photo
    3. UN Photo / Yutaka Nagata
    4. UN Photo / Rick Bajornas
    5. UN Photo / Rick Bajornas
    6. Getty Images
    7. UN Photo / Eskinder Debebe
    8. FN-sambandet
    9. UN Photo / Eskinder Debebe