Mikä YN oon?

24. oktooperikuuta joka vuosi markkeerathaan YN-päivää koko mailmassa. Mutta mikä YN oon, ja mikkä tehtävät YN:llä oikkeestansa oon?

Accessibility icon Mikä YN oon?

Moolina varmistaat ikuisen rauhan

Yhđistynheet Nasuunit (YN) perustethiin vuona 1945. Moolina oli välttäät sođat tulleevaisuuđessa.

51 maata päätti allekirjoittaat YN-paktin. Pakti anttaa velvolisuuđen kaikile maile tehđä yhtheistyötä rauhan ja ihmisoikkeuksiitten etheen.

📷 Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadööri ja norjalainen delegaati, allekirjoittaa YN-paktin seremoniissa San Franciscossa 2. juunikuuta vuona 1945.

Yksi kaikkiin – kaikki yhđen puolesta

Vuona 2022 oli YN:ssa 193 jäsenmaata ympäri mailmaa. YN:n pääkontturi oon New Yorkissa, USA:ssa. Sielä jäsenmaat kokkoonttuuvat keskustelemhaan kanssoinvälisestä politikista.

Ette YN pystyis saamhaan aikhaan hyvvää mailmassa, häyttyyvät kaikki jäsenmaat olla yksituumaiset.

Yhtheistyö turvaliseman mailman puolesta

Mailma oon vaaralinen paikka usheile ihmisille, mutta monet tekkeevät työtä sen etheen ette mailmasta tulis turvalisempi. Se tehđään uskomattoman paljon työtä sen etheen ette rauhan turvathaan ja ette autethaan ihmissii kukka oon häđässä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.

Mikä YN:n työ oikhein oon?

YN:n tärkkein työ oon kanssoinvälisen rauhan ja turvalisuuđen säilyttäminen. YN:llä oon velvolisuus pittäät rauhalissii metoodiita. Net saattaavat kuiten tehđä yhtheistyötä Naton kans ko het turvaavat rauhan.

Tämä tapattui vuona 2011 ko YN hyväksyi Libyan pommituksen. Maan kansa oli silloin maan johtaajan, Muammar al-Gaddafin, sortamisen alla.

YN:llä ei ole ommaa sotaväkkee

YN:llä ei ole ommii militäärissii voimii. YN:n tehtävä oon nimittäin välttäät asheitten pitämistä niin pitkäle ko mahđolista.

Jäsenmaitten sotamiehii saatethaan kuitenki lähättäät turvaamhaan rauhaa eri maissa.

Enämen ko sota ja rauha

YN ei työtele tyhä siksi ette mailmanrauhan varmistethaan. YN:n mooli oon kans ette köyhyyđen poistethaan ja vaaraliset tauđit pysättethään.

Het pittäävät kans huolen siitä ette kukhaan ei riko ihmisoikkeuksii.

YN-maat häyttyyvät työtelä yhđessä näitä moolii varten. Ja tätä työtä häyttyy tehđä joka päivä!

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Luje enämen NATO:sta
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.

Velvolisuuđet ja oikkeuđet

YN:n jäsenmaat oon suvereenit staatit. Suvereeni staatti oon maa joka itte määrää ittensä geograafisella alala.

YN ei sekkaanu suvereenin staatin assiissiin niin kauvoin ko maassa ei rikota ihmisoikkeuksii tahi maa ei ole menemässä sothaan.

Konfliktinratkaiseminen rauhalisheen laihiin

Kaikki jäsenstaatit häyttyyvät kuurota YN:n työtä. Konfliktit ratkaisthaan aina ko se oon mahđolista rauhalisten metoodiitten avula.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.

YN oon suuri organisasuuni

YN oon jajettu erilaishiin joukkhoin. Joukkoi käskethään orgaaniiksi. Jokhaisella joukola oon  eđesvastaus omasta työalasta.

YN:n generaalikokkous

Orgaaniista tärkkein oon generaalikokkous. Kaikki jäsenmaat kokkoonttuuvat YN:n generaalikokkouksheen kerran vuođessa. Sielä päätethään mitä YN pittää tehđä. Jokhaisen maan ääni oon samanarvoinen ko päätöksii tehđään. Generaalikokkous kokkoonttuu YN:n pääkontturhiin New Yorkissa.

FNs generalforsamling
FNs generalforsamling

YN:n turvalisuusraati

Toinen tärkkee orgaani oon Turvalisuusraati. Tämän raatin eđesvastaus oon turvata rauhan ja turvalisuuđen kaikissa mailman maissa.

Turvalisuusraati saattaa ottaat jäsenmaitten sotamiehet avuksi jos se oon tarpheelista. Kaikki jäsenmaat häyttyyvät nouđattaat Turvalisuusraatin määräyksii.

Turvalisuusraatin jäsenet

YN:n turvalisuusraatissa oon 15 jäsenmaata. Niistä 5 oon pyssyyvät jäsenet: Franska, Kiina, Ryssä, Iso-Britannia ja USA.  YN:n generaalikokkous valittee loput jäsenistä kahđeksi vuođeksi kerrala.

Majoriteetti ei päätä aina

Ko Turvalisuusraati aikkoo päättäät jostaki assiista, oon heilä vaalit. Jokhaisella jäsenellä oon yksi ääni. Heilä häyttyy olla yhđeksen äänen majoriteetin ette päätöksen saatethaan tehđä. Yksi tahi usheempi pyssyyvistä jäsenistä saattaa kuitenki äänestäät vasthaan. Niilä oon niin kuttuttu veto-oikkeus. Net saattaavat estäät kaikki päätökset.

Veto-oikkeus ja kansanoikkeuđen rikkominen

YN ei saata hyökätä asheitten kans luomhaan rauhaa Ryssän ja Ukrainan välisessä sođassa. Ryssä oon ottanu veto-oikkeuđen käytthöön Turvalisuusraatissa.

USA freistas vuona 2003 saađa Turvalisuusraatin uskomhaan ette Irak valmisti atomiasheita ja ette USA häytyi lähtheet sothaan Irakii vasthaan niin ette het saatettais pysättäät Irakin. YN sanoi ei sođale, mutta USA ei kuunelu. Sota oli sillä kansanoikkeuksii vasthaan. USA rikkoi YN:n asettamat reekelit.

YN:n uuđet maat häyđythään hyväksyyt

Turvalisuusraati häyttyy hyväksyyt uuđet maat jokka halluuvat YN:n jäseneksi. Raati lähättää ehđotukset etheenkäsin Generaalikokkoukselle joka äänestää niistä. Sama jällää Generaalisekretäärin valinassa. Generaalisekretääri oon YN:n ylin johtaaja.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
FNs sikkerhetsråd
FNs sikkerhetsråd

YN:n kanssoinvälinen tuomioistuin

Tuomioistuin selvittää oonko jokku rikkonheet lakkii ja päättäät minkälaisen rangaistuksen het saavat.

YN:n tuomioistuimen tehtävännä oon auttaat ratkaisemhaan konfliktiita kahđen jäsenmaan välilä.

Piian joku maa oon rikkonu lakkii ja reekeliitä. Tuomioistuimessa oon 15 tuomariita ja se oon Haagin kaupungissa, Alankomaissa. Yhđeksen tuomariita häyttyy olla sammaa mieltä ette Tuomioistuin saattaa päättäät assiista.

Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.
Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.

YN pittää mailmasta huolen

Tuomioistuin selvittää oonko jokku rikkonheet lakkii ja päättäät minkälaisen rangaistuksen het saavat.

YN:n tuomioistuimen tehtävännä oon auttaat ratkaisemhaan konfliktiita kahđen jäsenmaan välilä.

Piian joku maa oon rikkonu lakkii ja reekeliitä. Tuomioistuimessa oon 15 tuomariita ja se oon Haagin kaupungissa, Alankomaissa. Yhđeksen tuomariita häyttyy olla sammaa mieltä ette Tuomioistuin saattaa päättäät assiista.

📷 Pronsirevolverila oon titteli “Non-Violence” ja sen oon suunitellu ruottalainen taitheiliija Carl Fredrik Reuterswärd (1934-2016) vuona 1985. Siitä oon tullu mailmanrauhan symboli ja revolverista oon pystötetty skulptuurin YN-rakenuksen etheen New Yorkissa.

Rauhanturvavoimat

YN oon lähättänny sotamiehii yli 70 alale ympäri mailmaa säilyttämhään tahi luomhaan rauhaa.

Hätä ja köyhyys estäävät rauhaa

YN meinaa ette sota alkkaa monesti köyhyyđen ja häđän tähđen. YN tekkeeki sillä paljon työtä sen etheen ette köyhät ja pakolaiset sais paremat  elämänehđot.

YN:n kantamavoimaisuus moolit

Vuona 2015 Generaalikokkous päätti tärkkeet moolit siitä ette met saattaisimma elläät maapallola joka oon kantamavoimainen.

Kantamavoimainen tarkoittaa sitä ette met elämä niin ette met emmä tuhhoo mailmaa meiđän jälkiläisile. Met taistelemma esimerkiksi köyhyyttä vasthaan ja pysättämmä kliimamuutokset. Monet mooliista pittää sauttaat vuođen 2030 sisälä.

Kliimamuutokset

YN tekkee paljon työtä kliimamuutosten korjaamisen eđestä. Se oon myötä tekemässä kliimasopimuksii, esimerkkinä oon Pariisin sopimus jonka allekirjoitethiin vuona 2015.

Pariisin sopimus oon kanssoinvälinen sopimus jonka meininkinnä oon pittäät huolen siitä ette mailman maat pystythään rajoittamhaan kliimamuutoksii.

YN tekkee yhtheistyötä koko mailman tutkiijoitten kans, ja nämät oon osa YN:n kliimapaneelii.

Ihmisoikkeuđet

Kaikila ihmisillä oon oikkeus vaphautheen ja turvalisuutheen. Kattomatta sitä missä sie asut ja kuka sie olet.

Ihmisoikkeuđet kirjathiin vuona 1948 ja net pittäävät vaarin pohjaoikkeuksista. Ihmisoikkeuđet jälläävät koko mailmassa. Jos joku rikkoo nämät oikkeuđet, hänen saatethaan tuomita kanssoinvälisessä tuomioistuimessa ja häntä saatethaan rangaista.

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt
Luje enämen ihmisoikkeuksista tässä:
Skulptur av en pistol med knute på løpet.
Skulptur av en pistol med knute på løpet.

Norja ja YN

Norjassa yhđistethään YN enniimitten YN-sotamiesten vaaleensinishiin baretthiin, mutta YN:n vaikuttaa paljon enämen muuhunki. Norja oon ollu iso osa YN:n työtä jo alusta asti, vuođesta 1945.

YN:n ensimäinen generaalisekretääri oli norjalainen Trygve Lie.

Anttaa rahhaa ja personaalii

Norja anttaa paljon rahhaa YN:lle, mutta se lähättää kans paljon sotamiehii jokka osalistuuvat YN:n tehtävhiin.

Vuona 2017 Norja oli kuuđenella paikala, niistä maista jokka auttaavat YN:ssä. Norja oon lähättänny sotamiehii 25 rauhanturva operasuunhiin.

Koulut tekkeevät tärkkeetä työtä

Koulut ja lastentarhaat tekkeevät tärkkeetä työtä ko net markkeeraavat YN-päivää joka vuosi. YN-päivänä oppiivat lapset rauhasta ja ihmisoikkeuksista.

Markkeeraus auttaa lapsii ja nuorii ymmärtämhään kuinka kanssoinvälinen yhtheistyö auttaa ja ette kaikki saattaavat olla myötä siinä.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg

Kalttiit:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Ravndal, Ellen Jenny; FN-sambandet: FN – Forente nasjoner i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 19. oktober 2022 fra http://snl.no/FN_-_Forente_nasjoner
  • Knudsen, Olav Fagelund: stat i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet     18. oktober 2022 fra https://snl.no/stat

Kuvat ja video:

    1. Offentlig eiendom
    2. UN Photo
    3. UN Photo / Yutaka Nagata
    4. UN Photo / Rick Bajornas
    5. UN Photo / Rick Bajornas
    6. Getty Images
    7. UN Photo / Eskinder Debebe
    8. FN-sambandet
    9. UN Photo / Eskinder Debebe