Miksi politikkerit ei saata antaat meile halvempaa bensiiniä? 

Kaikki tullee tyyrhiimäksi! Met saatama lukeat aviisista ihmisten ympäri joila oon vaikeuksia korkeitten sähköräkingitten kans. Samassa nousevat kans ruan, hirsitten ja bensiinin hinnat. Bensiinin ja dieselin hinta oon noussu noin 15 kruunusta liki 30 kruunhuun liitteriltä!

Mistä tämä johtuu, ja miksi ihmheessä politikkerit ei tehe enämen ette Norjan kansalaisia autettais? Kuka oikeastansa määrää hinnoista, ja kuka sen jälkhiin päättää mitä tavarat maksavat?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Politiker med bensinpumpe
Politiker med bensinpumpe

Kunka oon Norjan ökonomian organiseerattu?

Staatin ja kommuunit rahotethaan verorahoila, maksoila ja jotaki kans Öljyfondin voitoila. Työntekijät häytyvät maksaat omasta palkasta veroja, ja met maksama lisämaksoja ko met ostama tavaroita tahi tienastia. Staatinbudsetissa rahat jaethaan muun myötä kouluile, tervheyspalveluksile ja teitten rakentamiselle.

Politikkerit tutkivat ja arvelevat mitä samfynni tarvittee ja kunka kaiken maksethaan. Het päättävät mitä staatti täkkää ja mitä kansalaiset häytyvät, kokonhansa tahi osittain, maksaat itte.

Illustrasjon av en krone som er delt som en pizza og hender som tar en bit
Lue lissää veroitten ympäri

Kunka hinnat määräthään?

Se oon monta tekijää jokka määräävät tavaran tahi tienastin hinnan. Het jokka tarjoavat tavaraa tahi tienastia, kattovat ensisti mitä produksuuni maksaa. Jos produksuunin kostanus oon myyntihintaa korkeampi, niin voitto laskee. Sillon oon riski ette menetethään rahhaa.

Hinthaan vaikuttavat kans tarjous ja juto eli kysyntä. Jos hirmu useat haluavat sammaa tavaraa samhaan aikhaan, ja tätä tavaraa oon vaanasti, niin se viepi hinnat ylöskäsin. Tämä koskee sekä kunteria ette niitä jokka aikovat produseerata ja tarjota tavaroita ja tienastia. Jos tavarantoimittajat vaativat korkeamman hinnan, myyjät häytyvät nostaat myyntihinnan niin ette net saavat omat kostanukset täkätyksi.

Ajattele vaikka norjalaisia mansikoita. Ensimäiset korit jokka tulevat markkinoile kesälä oon tyyrhiimät. Sillon markkinoila ei ole niin paljon marjoja, mutta monet ihmiset oon halukkhaat maksamhaan korkeamman hinnan niistä hyvistä marjoista. Pikku hiljaa ko useammat mansikat tulevat kaupphoin, hinnat laskevat. Sesongin loppupuolela marjoista tullee ylheensä joukon halvat. Sillon kvaliteetti ei ole sama hyvä, ja se oon tärkeätä puunile ette het myyvät maholisiman paljon marjoja ette het vältettäis ruanhävittämistä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Illustrasjon av en graf med mat rundt
Illustrasjon av en graf med mat rundt

Met kauppaama koko mailman kans

Norja oon osa globaalista markkinaa sen kautta ette met kauppaama toisten maitten kans. Hinnat Norjassa henkaavat siksi tivhiisti yhessä sen kans mitä mailmassa tapahtuu. Viimi vuosina oon kliimamuutokset, pandemia ja soat vaikuttanheet hinthoin.

Et kart med masse streker gjennom land
Et kart med masse streker gjennom land

Lämpöennätys

Kesälä vuona 2023 oli lämpöennätysmailmassa. Samala ko useat piethiin sommaa kuumassa kesäauringossa, mettät kuivuthiin usheissa paikoissa mailmassa. Sen tähen tuli mettäpaloja, tulvia ja kuumia sääjaksoja.

Puun tarjous väheni hirmusesti ja hinnat prässäthiin ylös.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Bilde av en trestamme med mønster fra barkbiller
Bilde av en trestamme med mønster fra barkbiller

Koronapandemia

Koronapandemian aikana tavaroitten globaalinen produksuuni ja frahti väheni hirmusesti. Monet firmat jou’uthiin permiteeraamhaantahi irtisanomhaan työntekijöitä nettei firmat menetettäis rahhaa. Monet menthiin kans konkurshiin.  

Raaka-ainheitten vaanuus ja matalampi produksuuni johti kans siihen ette frahile ei ollu tarvetta. Merilä oli vähemän konteinerilaivoja, teilä oli vähemän lastibiiliä ja ilmassa vähemän flyyiä

Ko pandemia alkoi loppumhaan, tavaroitten kysyntä lissääntyi joutusesti, mutta se meni aikaa alkaat produksuunin uuesti. Raaka-ainheitten vaanuus toi hithautta produksuunhiin, ja useat tavarantoimittajat ja produsentit ei saattanheet tehä työtä.

Samhaan aikhaan oon ollu haastavaa alkaat tavaroitten kuljetuksia uuesti. Haminat, konteinerilaivat, lastibiilit ja flyyit häy’ythiin rakenttaat logistikin uuesti.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
En graf som går nedover med corona ikon rundt
En graf som går nedover med corona ikon rundt

Ukrainan sota

Ryssän hyökkäys Ukrainhaan fepruaarikuussa vuona 2022 oon vaikuttannu suuresti sekä ruokatavaran ette öljyn hinthoin koko mailmassa. Tämä johtuu paljolti siitä ette Ryssä oon merkittävä öljyn eksportööri, ja ette Ukraina produseeraa suuria määriä viljaa. Mutta sota johti kans muittenki tavaroitten hinthoin noushuun. Produksuuni laski, mutta kysyntä oli suurta, ja tavaroitten kuljetus tuli vaikeammaksi.

En traktor sår på jordet i solnedgangen
En traktor sår på jordet i solnedgangen

Ryssän kauppaboikotti

Monet maat päätethiin markkeerata ette het vastustethiin Ryssän hyökkäystä Ukrainhaan, eikä het halunheet kaupata Ryssän raakaöljyä. Raakaöljyä tarvithaan ko laitethaan bensiiniä. Siitä ette markkinoila oon vähemän raakaöljyä oon seuranu produksuunin ja frahin hiljestymistä. Bensiinin hinnat oon siksi nousheet joutusesti.

Mailma saapi liian vähän viljaa

Ukraina oon tärkeä jyvän ja puteetin toimittaja. Ukraina produseeraa 30 prosenttia mailman ohra- ja nisuproduksuunista. Ukraina oon kans ollu mailman suuriin auringonkukkaöljyn produsentti. Nyt ko sottaa käyhään, Ukraina ei pysty produseeraamhaan, myymhään tahi kuljettamhaan tavaroita. Tavaroitten tarjous oon siksi laskenu, muttakysyntä oon yhtä suurta. Siksi hinnat nousevat.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av en pakke fra Russland som en hånd aviser
Illustrasjon av en pakke fra Russland som en hånd aviser

Mutta … methän produseeraama sähköä itte?

Norja produseeraa paljon sähköä, mutta met emmä käytä kaikkea itte. Norja oon tehny voimasopimuksia skandinaavisten maitten, Tyskän, Alankomaan ja Iso-Britannian kans. Näitten sopimusten kautta Norja oon sittoontunnu jakamhaan sähköä yhtheistyössä. Sopimukset eesauttavat ette jäsenmaitten sähkön hinnat pysyvät stabiilinna.

Ko sähkön hinnat oon niin korkeat osissa Norjaa, johtui se siitä ette monia asioita tapahtui samhaan aikhaan.

Elektrisk strøm fra solceller, vindmøller og vannkraft.
Elektrisk strøm fra solceller, vindmøller og vannkraft.

Vähemän hiilivoimalaitoksia ja sota Euroopassa

Monet eurooppalaiset maat oon valinheet vähentäät hiilen ja yinvoiman käyttöä ko net produseeraavat sähköä. Net satsaavat sen sijhaan tuuli- ja vesivoimhaan. Ko tuulta ja saetta oon ollu vähän, oon voimalaitokset produseeranheet normaalia vähemän. Lisäksi sota Ukrainassa oon vaikuttannu siihen ette Ryssä ei tuo sama paljon gassia Euroopphaan. Gassia käytethään muun myötä lämmittämisessä ja ruanlaittamisessa. Siksi oon sähkölä ollu vielä enämen jutoa eli kysyntää.

Lue enämen energian produksuunista
Kullkraft verk som slipper ut damp i solnedgangen
Kullkraft verk som slipper ut damp i solnedgangen

Vähän saetta ja kylmiä talvia Norjassa

Vähänen saet ja tuuli oon johtanu rajotetthuun sähkön produksuunhiin kans täälä Norjassa. Samala oon kylmät talvet saanheet meät käyttämhään tavalista enämen sähköä. Tarjous oon alhaala, ja kysyntä korkealla. Yhessä Euroopan tilan kans oon tämä johtanu siihen ette sähkö oon tyyristä.

Miksi hinta Norjassa ei ole sama?

Pohjas-Norjassa oon kuiten vesi- ja tuuliolot olheet hyvät. Pohjasessa oon produseerattu enämen sähköä ja siksi sielä oon halvempaa. Ko Norja oon pitkä maa, ei se kannatte frahata sähköä pohjasesta etelhään, tahi eurooppalaisille markkinoile. Siksi oon Pohjas-Norja pitäny sähkön ittelä, ja sähkö oon ollu ennätyshalpaa. 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Bilde av kalde Lofoten med hav, fjell og hytter
Bilde av kalde Lofoten med hav, fjell og hytter

Emmäkö saattais tyhä pittäät enämen öljyrahoja?

Norja oon yksi mailman rikkhaimista maista ja sillä oon paljon rahhaa öljyfondissa. Jos politikkerit jaettais fondin rahat kaikile asukkhaile, sais jokhainen yli 1 miljuuna kruunua – miksi het ei saata tyhä tehä niin?

Bilde av Stortinget i Oslo, Norge
Bilde av Stortinget i Oslo, Norge

Hinnan räjähtämisestä inflasuunhiin!

Ko tavaroitten ja palveluitten hinnat menevät ylös, met emmä saata ostaat sama paljon meän rahoila. Tätä kuttuthaan inflasuuniksi. Ko se tapahtuu, mennee meän rahoitten arvo alas ja ostovoimasta tullee huonompi. Ko inflasuuni tapahtuu rauhalisesta ja pitkälä aikavälilä, se ei ole probleemi. Sillon kerkiämmä produseeraamhaan ja tienaamhaan enämen, samassa tahissa ko hinnat nousevat.

Jos politikkerit jaettais rahat öljyfondista, ei hinnat laskis. Eihän se olis enämen tavaroita mitä ostaat, tyhä useampia jokka saattavat maksaat enämen samoista tavaroista! Ajattele jos kaikki Norjassa sais huomena 1 miljuunaa kontole. Mitähän tapahtuis bensiinin hinnale?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En gutt som fyller bensin/diesel
En gutt som fyller bensin/diesel

Öljyfondi oon meän «säästöpörsi»

Jos met otama liian paljon rahoja öljyfondista yhelä kertaa, meilä olis enämen rahhaa. Mutta tulisimmako met oikeastansa rikkhaamiksi? Rahat menettäis joutusesti arvon. Ihmisillä olis kyllä parempi vara ostaat, mutta se ei kestäis kauaa. Hinnat prässättäis ylemäs, ja inflasuuni kasuais vielä hopumin.

En sparegris med lilla bakgrunn
En sparegris med lilla bakgrunn

Ökonomia epätasapainossa

Sähkökriisin jälkhiin norjalaiset politikkerit päätethiin ette maan asukkhaat sais raha-apua sähköräkingin maksamisheen. Monet meinathiin ette raha-apu olis häytyny olla korkeampi, mutta se ei olis kuitenkhaan auttanu niin paljon.

Jos het oltais pitänheet liikaa rahhaa siihen ette sähkönhinta olis menny alas – ilman lissäämättä sähköproduksuunia – oltais rahat tyhä menettänheet arvon. Met emmä saata «tilata» enämen sähköä tyhä kiertämällä pääle tuulta tahi saetta. Met emmä saata ees yhtäkkiä tyhä rikkoat sopimuksia muitten Euroopan maitten kans. Joskus meilä oon periuudit ette meilä oon vähemän sähköä ko mitä met tarvittemma, henkaamatta siitä kunka paljon rahhaa meilä oon.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av ett helikopter som slipper ut penger til folk
Illustrasjon av ett helikopter som slipper ut penger til folk

Pahan sirkkelin fankina?

Met haluamma matalan ja tasasen inflasuunin siksi ko met vieroma epätasapainosta ökonomiaa. Koronapandemian aikana esivallat käytethiin monessa maassa paljon rahhaa siihen ko het autethiin asukkhaita. Tästä tuli globaali ja joutusa inflasuuni. Kukhaan ei tiiä tulleeko inflasuunista tasapainosempi eli johtaako se pitkälisheen ja kontrolloimattomhaan kasvhuun.

Blå mystisk sirkel
Blå mystisk sirkel

Entä nyt?

Ruan, puun, sähkön ja bensiinin hintaa hallittevat globaalit tapahtumat ja inflasuunin pelko. Politikkerit ei saata tyhä polkeat hintoja alas tahi käyttäät öljyrahoja. Met tarvittemma pitemän aian ratkasut.

Mitä sie arvelet? Mitä saatama tehä sen etheen ette hinnat mentäis alas?

Hvitt spørsmålstegn på blå bakgrunn.
Hvitt spørsmålstegn på blå bakgrunn.

Kaltiot:

  • Spurkeland, Einar: logistikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 30. juni 2022 fra https://snl.no/logistikk
Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images / NASA Climate Change – YouTube
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. Getty Images
    14. Getty Images
    15. Getty Images
    16. Getty Images
    17. Getty Images
Close Icon

Loading...