Vanhanorjalainen joulunvietto

Joulunvietto alkoi Norjassa kauan ennen ko Jeesus syntyi.

Tutkijat ja histoorikkerit ei tiiä justhiin koska joulua alethiin viettämhään, mutta met tiiämä ette feiraaminen oli novemperikuun ja januaarikuun puolivälin välissä.

Viikingit kuttuthiin vanhanorjalaista joulua nimelä jól tahi jólablót. Feiraamista kuttuthiin kans keskitalvenfästiksi.

Viikingiile jólablót oli iso fästi josta het ilostelthiin. Sekä ulkona ja sisälä oli pimeää ja kylmää. Viimen het saathiin muutaman päivän vapaata raskhaasta fyysisestä työstä. Het laitethiin niestafästin missä perheet ja krannit jaethiin ruvan ja öölin.

⬅  Håkon Hyvä juleblótissä Mæressä, maalanu Peter-Nicolai Arbo.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo
Håkon den Gode i juleblótet på Mære, malt av Peter-Nicolai Arbo

Uhreja jumalille

Jólablót meinaa joulu-uhrausta. Sillon viikingit uhrathiin jumalille Odin, Tor, Frøy ja Njord.

Yksi rituaalista oli voiela jumalapatthaat elläimen verelä ennen ko lihan syöthiin.

Se oli tavalista uhrata sian, Frøyn pyhä elläimen.

Illustrasjon av ofring

Oli rangaistavvaa jos ei tehny ööliä jouluksi

Toinen rituaali oli kunnioittaa jumalia niin juothiin ööliä. Ööliä piethiin pyhänä juomana. Se oli niin tähelistä ette se seisoi laissa ette ööliä pittää tehä jouluksi. 

Jos lakia rikkoi monta kertaa, saattoi mistantaat talon. Se saatethiin jopa karkoittaat maasta. Uhraamalla ja juomala ööliä jumalille toivothiin hyviä satoja ja rauhaa.

Oppbevaring av drikke i tretønner stablet opp på hverandre
Oppbevaring av drikke i tretønner stablet opp på hverandre

Aiankäänet ja esivanhiimet

Met uskoma kans ette viikingit feirathiin sitä ko aurinko kääntyi. Tätä kuttuthaan aiankääntheeksi tahi auringonkääntymiseksi. Se oli yhenlainen nävönfästi jonka met löyämä monista muista vanhoista kulttuurista.

Keskiaiala ihmiset kiinostuthiin hengistä. Het het uskothiin ette henget tulevat pimeimphään aikhaan.

Kuolheet esivanhiimet tulthiin takasin meän mailmhaan ja sinne missä het asuthiin varhemin. Siksi piti polttaat näköjä koko jouluyön. Se oon tapa joka monila oon vieläki.

Ihmisillä oli sängyt valmhiiksi sijattunna ja pöyät täkättynnä, niin ette henget saathiin ruokaa ja lepoa. Jokku haluavat siksi sanoat ette joulu oli kans esivanhiimitten feiraamista.

Mutta kuolheila saattoi kans olla myötä vaaralista seuraa joka saattoi reuhastaa taloissa. Het saatethiin syä kaiken jouluruvan ja jua kaiken öölin. Eli vallan vaaraton pyhäpäivä se ei ollu…

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av solverv 1881
Illustrasjon av solverv 1881

Rooman valtakunnan aurinkojumala

Rooman keisari Aurelian toi Voittamaton aurinko-kultin staatinuskonoksi vuona 274. Keisari Aurelian, joka ei ollu kristitty, toi aurinkokultin turvaamhaan hänele ittele vallan monen kriisin jälkhiin. Hän oli aurinkokuninkhaan sanansaattaja ja freistaus ottaat häneltä vallan pois, se olis ollu halveksumista jumalaa kohthaan.

⬅  Joissaki paikoissa tämä jumala sai nimen Mitra.

Romerrikets solgud, Mitra
Romerrikets solgud, Mitra

Talviaiankäänet ja syntymäpäivän feiraaminen

Voittamaton aurinko hallitti ihmisten ja muitten jumalitten ylitte. Ihmiset Rooman valtakunnassa innostuthiin hirmusesti ko sunnuntaista tuli vapaapäivä ja Auringon pyhäpäivä.

Joka vuosi feirathiin Voittamattoman auringon syntymäpäivää 25. desemberikuuta. Se oon aika ko aurinko käänttyy. 

Päivää feirathiin niin ette roomalaiset annethiin skenkkiä toinen toisele ja summastethiin toinen toista mistelinoksan alla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av Vintersolverv
Illustrasjon av Vintersolverv

Kristinuskosta tullee staatinuskonto

Ensimäisinä vuosina Roomassa eli pikku roikka kristittyjä samhaan aikhaan Aurinko-kultin kans, ja 300-luvula keisari kiinostui kristinuskosta.

Vuuesta 380 etheenkäsin tuli kristinuskosta staatinuskonto Rooman Valtakunnassa. Sillon kaikki muut uskonot kielethiin.

Illustrasjon av Julekrybben
Illustrasjon av Julekrybben

Kolme viisasta miestä

Kristityile pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnouseminen oli tärkein pyhä. Jeesuksen syntymää ei feirattu. 

Päivä mitä feirathiin oli se päivä ko kolme viisasta miestä tulthiin skenkkien kans vastasyntynheen Jeesus-lapsen tykö. Se oli 6. januaarikuuta.

Illustrasjon av De tre vise menn
Illustrasjon av De tre vise menn

Koska Jeesus syntyi?

Pikku hiljaa ko kristinusko kasus, päätti kirkko ette Jeesuksen syntymäpäivää pittää kans feirata. Se oli tyhä yksi pikku probleemi – Raamattu ei sano mithään siitä ette koska Jeesus oon syntyny.

Jokku meinathiin ette Jeesus syntyi kevväälä. Piian marsi- tahi aprillikuussa. Jouluevankeeliumissa luema kunka paimenet olthiin laitumella, ja ette Jeesus-lapsi sai karittan skenkiksi.

Karitoitteminen tapattuu kevväälä, ja paimenet ei piian nuku ulkona desemberikuussa.

Toiset meinathaan ette piämä räknätä 9 kuukautta Maarianpäivästä. Se oli päivä ko arkkienkeli Gabriel tuli Maaria-neitsy tykö ja muisteli hänele ette hän oon lasta vasten. Arvelhaan ette tämä tapattui 25. marsikuuta. Marsikuun 25. päivästä oon 9 kuukautta desemberikuun 25. päivhään.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av Den hellige familien i stall
Illustrasjon av Den hellige familien i stall

Desemberikuun 25. päivästä tullee pyhäpäivä

Nuoin vuona 350 päätti paavi Julius I ette met feiraama Jeesuksen syntymäpäivää 25. desemberikuuta. Asso samana päivänä ko oli feirattu Auringonjumalaa. Siihen laihiin sai vanha pakanallinen pyhäpäivä kristilisen sisälön.

Se meni monta sattaa vuotta siitä ko Rooman valtakunta alkoi joulunfeiraamisen siihen ko pyhäpäivä sautti Norjan ja Pohjolan. Siitä sie saatat lukeat enämen artikkelissa :

Julen kommer til Norge.

Bilde av figurer som skal forestille Julekrybben
Bilde av figurer som skal forestille Julekrybben

Joulun alkupörä – kuvasarja (engelska)

Kalttiit:

  • Historien om Jesus og hans samtid (2020)
    Orage Forlag AS

Kuvan ja videon oikeudet:

    1. Peter-Nicolai Arbo
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images / Dynamosquito (CC BY-SA 2.0)
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. truTV – YouTube