Reformasuunin aikana virssii kirjoitethiin kansan omala kielelä ja niitten melodiat olthiin vanhoista kansanlauluista.

Musikki piti kans ylistäät ja viihđyttäät kuninkhaalissii. Heilä oli vara palkata muusikkeriita ja komponistiita. Se oli statussymbooli ette hovissa oli oma orkesteri ja omat komponistit.

Musikkigenii Wolfgang Amadeus Mozart eli 1700-luvula. Hän halus elläät “vaphaana” taitheiliijana. Hän halus tehđä musikkii niin ko hän tahtoi, mutta hän kohtas suurta vastustusta. Niin ette hän sais palkkaa, hän häytyi kirjoittaat sen mitä kuningas tahi kirkko määräs.

Ludwig van Beethoven eli vähäsen hiljemin ko Mozart. Hän pärjäs komponistina ilman ette hänelä oli fasta työnanttaaja.

“Vaphaan” taitheiliijan elämä inspireeras usheita jokka haluthiin sammaa ittelensä. Beethovenista tuli usheile esikuva jälkhiin hänen kuoleman vuona 1827.

📷 Ludwig van Beethovenin pattas Bonnissa, Tyskässä.

Rock-legenda Bruce Springsteen lauloi siitä minkälaista oon kasuta ylös työväjenklassissa .

1980-luvula artistit piđethiin ittensä populäriteettii kokkoomhaan rahhaa Aafrikan nälänhäthään. Solidariteetin sanoma ulettui kauvemas ko koskhaan aijemin.

Vuođen 1985 “We are the world” kokos rahhaa nälkkyyville lapsile Aafrikassa. 45 amerikkalaista artistii osalistui.

Norjassa piđethiin Ole Pausin lauluu “Mitt lille land” solidariteettilauluna jälkhiin terrorihyökkäyksen Utøyhaan ja hallituskvarttaalhiin Oslossa 22. juulikuuta 2011.

Lady Gaga loi monsterihitin “Born This Way” vuona 2010. Sanoma oon ette met piđämä kunnioittaat ihmissii semmoisinna ko het oon.

Kesälä vuona 2020 polittiija murhas George Floydin. Tämä aloitti Black Lives Matter- liikkheen, ja siitä oon räppäri Dax kirjoittannu lootin.

11. septemperikuuta vuona 2001 kaksi matkustaajaflyyii syöksyi World Trade Centerhiin New Yorkissa. USA aloitti sođan islamilaista terrorismii vasthaan. Brittiläinen bändi Green Day kritiseeras USA:n toimii laulula “American Idiot”.

Vuona 2015 Kendrick Lamar kirjoitti lootin “Alright”. Siinä otethaan kanttaa rasismhiin USA:ssa. Loottii oon piđetty demonstrasuuniissa poliisin julmuutta vasthaan.

Vuona 1944 pärjää puolalainen juutalainen ittensä hengen siksi ko hän saattaa pelata pianoo. Wladyslaw Szpilman saapi appuu tyskäläiseltä offiseerilta jos hän luppaa pelata Frederic Chopinii.

Yksi mailman suuriimista merikatastroofiista oon Titanicin uppoominen vuona 1912. Samala ko laiva uppos ja matkustaajat taistelthiin oman hengen eđestä, pelas orkesteri virttä niin ette ihmiset pysyis rohkeina.

Sen jälkhiin ko norjalainen artisti TIX halus ottaat ittensä hengen, hän kirjoitti laulun “Jeg vil ikke leve” (“Mie en halluu elläät”). Hän toivoo ette laulu saattaa auttaat muita jokka kamppaileevat oman elämän kans.