Pohjaismainen malli

Pohjaismaat oon usheitten vuossiin aijan olheet parhaitten asumamaitten joukossa. Net saavat korkkeet poengit elämänstandardissa, tienastitasassa ja koulutuksessa. Maitten tappaa johtaat samfynnii käskethään “pohjaismaiseksi malliksi”. Oonko tämä malli yksi menestyksen syistä?

Pohjaismaila – Norjala, Ruottila, Tanskala, Suomela ja Islanilla – oon joukon samanlainen tapa organiseerata samfynnin. Ilmaisulla “Pohjaismainen malli” sihđathaan kuitenki Norjhaan, Ruotthiin ja Tanskhaan.

Näitä kolmee maata käskethään kans Skandinaaviaksi.

Nimitystä “Pohjaismainen malli” piđethään ko kuvvailhaan ökonomian, työelämän organiseerauksen ja poliittisten systeemiitten tunnusmerkkii Norjassa, Ruotti ja Tanskassa. Monet näistä trekiistä löyttyyvät kans Suomesta ja Islanista.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Tillaget gammelt kart over norden.
Tillaget gammelt kart over norden.

Pohjaismaat eroittuuvat joukosta

Mikä oon syy siihen ette Pohjaismaat eroittuuvat muista maista?

“Pohjaismainen malli” ei ole mikhään fasiitti siihen kuinka samfynnii piđethään johtaat. Muutoksii tapattuu jatkuuvasti ko samfynni sovittaa ittensä uushiin haastheissiin. Met saatama kuiten sannoot ette malli oon henkkaavainen seuraavista assiista:

  • Kolmenpuolinen yhtheistyö – työnanttaajat ja työntekkiijät tekkeevät yhtheistyötä staatin kans.
  • Vahva hyvinvointistaatti – kaikila kansalaisila oon oikkeus huolenpithoon kaikissa elämänvaiheissa.
  • Ökonoominen johtaminen – poliitikkerit pittäävät huolen siitä ette meiđän yhtheiset rahat piđethään järkkeevästi ja mahđolissiiman usheitten hyväksi
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Sparebøsser på rad over nordiske flagg
Sparebøsser på rad over nordiske flagg

Usheita yhtheistrekkii

Pohjaismaissa oon vakhaat ja vahvat demokratiat. Kansalaiset oon myötä päätöksentevossa ja heilä oon paljon oikkeuksii. Eriliikaisesti se mitä tullee turvalisuutheen, tervheytheen ja omistuspaikkhoin. Kansalaiset luottaavat hallituksen johtaajhiin suuresti.

Ung kvinne med hevet knyttneve i gatene under en streik, eller protest.
Ung kvinne med hevet knyttneve i gatene under en streik, eller protest.

Turvaliset ja hyvät työolot

Pohjaismaissa oon tavalista ette työnanttaajatja työntekkiijöitten organisasuunit tekkeevät yhtheistyötä staatin kans. Tätä käskethään “kolmenpuoliseksi yhtheistyöksi”. Oikhein monet työntekkiijät oon liittynheet faakiliitthoon. Tämä johtaa hyvhiin työolhoin ko verrathaan muuhun mailmhaan.

Les mer om fagforeningenes betydning her
Storstreik i Oslo 28. januar 2015
Storstreik i Oslo 28. januar 2015

Vahva hyvinvointistaatti

Kaikki Pohjaismaat oon vahvat hyvinvointistaatit.

Tämä tarkoittaa ette staatti isossa määrässä auttaa kansalaissii jos het jäävät työttömiksi tahi sairastuuvat, tahi jos heistä tullee pensunistit. Lisäksi maat tarjoovat ilmaisen koulutuksen usheissa julkisissa kouluissa.

Kaikki jokka käyvät työssä, maksaavat verroo niin ette hyvinvointistaatin kostanukset täkättäis. Tämä tarkoittaa ette osa meiđän palkoista mennee staatile ja näilä rahoila täkäthään muun myötä pensuunin, tervheyđenhoiđon ja kouluin kostanukset.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Mor med barn i møte med en sosialarbeider.
Mor med barn i møte med en sosialarbeider.

Vaka ökonomii

Toinen Pohjaismaitten tunnusmerkki oon vaka inflasuuni ja vakhaat valuuttakursit. Tämä johtaa siihen ette ökonomiaa saatethaan ennustaat ja ette sekä staatti ja kansalaiset saattaavat suunitella ommaa ökonomiaa pitkälä aikavälilä.

Sparegris som skyter opp som en rakett.
Sparegris som skyter opp som en rakett.

Samanlaisuus oon rikkhaus

Tärkkee prinsippi Pohjaismaissa oon vähenttäät erroi köyhiimiitten ja rikkhaimiitten välilä niin paljon ko mahđolista. Näitten kahđen joukon välilä oon tietysti suurii erroi, mutta verrattunna usheissiin muihin maihin erot oon huomattavasti pienemät.

Usheet korkkeesti koulutetut tienaavat vähemän Pohjaismaissa ko paljoissa muissa paikoissa mailmassa. Samhaan aikhaan het joila ei ole formellii koulutusta tienaavat enämen, ko mitä het tienattais muissa maissa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Figurer av ulike mennesker står oppå ulike hauger med mynter.
Figurer av ulike mennesker står oppå ulike hauger med mynter.

Usheet työelämässä

Vuona 2021 kaikissa Pohjaismaissa yli 70 prosenttii työikhäisistä oli töissä. USA:ssa vastaava luku oli 62,4 prosenttii.

Olletikki vaimoin joukossa Pohjaismaat eroittuuvat joukosta. Norjassa 67 prosenttii kaikista 15 –74-vuotihaista vaimoista oli töissä. Verttailun vuoksi miehilä vastaava luku oli 72,7 prosenttii. Globaalisti alle 50 prosenttii vaimoista oon aktiivisesti työelämässä.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Tasa-arvo

Pohjaismaat oon pääsheet piđemälle ko muu mailmaa sukupuolten välisessä tasa-arvossa, ja tämä oon tärkkee arvo samfynnissä. Kaikila pittää olla samat oikkeuđet.

Synnytyksen jälkheinen permisuuni ja lastentaraspaikat mahđolistaavat sen ette pohjaismaalaiset vaimot osalistuuvat työelämhään enämen ko muissa maissa. Vaimoila ja miehilä oon paljon sammoi oikkeuksii meiđän samfynnissä. Meilä oon kuiten vielä paljon tehtävää ennen ko met saatama sannoot ette olema sauttanheet moolin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En far ser ned i barnevognen på en blid, nyfødt baby.
En far ser ned i barnevognen på en blid, nyfødt baby.

Korkkee elämänstandardi

Pohjaismaissa usheimilla oon korkkee elämänstandardi. Met elämä piđemphään ko suuriin osa mailmasta ja met saatama ođottaat ette met elämä yli 80-vuotihaaksi kaikissa Pohjaismaissa.

Suuriin osa ei tarvitte olla huolissa siitä oonko heilä ruokkaa nokko tahi oonko varraa tervheyđenhoithoon. Paljoila oon jopa usheita biilii.

Met elämä kulutussamfynnissä, ja met jokka asuma Norjassa, viskaama pois liki 400 000 tonnii ruokkaa joka vuosi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Eldre mennesker går tur langs en strand.
Eldre mennesker går tur langs en strand.

Produktiviteetti

Työntekkiijät Pohjaismaissa oon sepät tekemhään töitä. Met olema produktiviteetissa mailman parhaita.

Mikä oon sinun mielestä syynä tähän?

En vegg med lastecontainere
En vegg med lastecontainere

Kilppailukykyiset

Pohjaismaisila selskaapiila oon kyky ja ökonomii kanssoinvälisheen kilppailhuun.

Teknologian ja korkkeen kompetansin takia pystymä kilppailemhaan muun mailman kans korkkeista kostanuksista huolimatta.

Paljon teknologiaa

Hyvän ökonoomisen tilan tähđen Pohjaismaissa oon korkkee teknolooginen tasa. Masiinit ja robotit tekkeevät yhä usheemin ihmisten työtehtävät sillä ko se oon halvemppaa ko korkkeepalkkaiset työntekkiijät. Tämä johtaa effektiviseerinkhiin ja tekkee tavaroitten produseeraamisesta halvemppaa.

🎥 Komplett.no Sandefjordissa otti varhain robotit pithoon ittensä laakerissa.
Mørk blå bakgrunn med prikker.
Mørk blå bakgrunn med prikker.

Luottamus staatthiin

Pohjaismaitten kansalaiset luottaavat suuresti esivalthoin verrattunna usheissiin muihin maihin. Met luotama siihen ette esivallat halluuvat kansalaisten parasta ja ette het pystyyvät ratkaisemhaan kansalaisten haastheita tässä ja nyt. Lisäksi ođotethaan ette het ratkaisseevat globaalissii haastheita tulleevaisuuđen sukupolvile.

Miksi luulet ette meilä oon niin suuri luottamus esivaltthoin Pohjaismaissa?

Oversiktsbilde av stortingssalen.
Oversiktsbilde av stortingssalen.

Maksamako verroi yhtheisen hyvän tähđen?

Monista tunttuu ette heistä piđethään huolta Pohjaismaissa ja ette het saavat jotaki takaisin ko het oon maksanheet verroi ja muita maksoi.

USA:ssa kansalaiset maksaavat ushein yli 28 prosenttii tienastiverroi muitten verroin ja maksoin lisäksi. Samhaan aikhaan paljoista tunttuu ette het ei saa rahoista mithään takaisin.

Verrattunna siihen Norjassa maksethaan 22–39 prosenttii verroi tienastitasan jälkhiin. Pohjaismaissa luotethaan usheimin siihen ette maksetut verot piđethään samfynnin hyväksi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Penger faller ned i en sparegris
Penger faller ned i en sparegris

Uhat hyvinvointistaatile

Vaikka paljot assiit toimiivat hyvin Pohjaismaissa, se löyttyy kans niitä jokka suhtauttuuvat kriittisesti meiđän taphaan ratkaista assiita.

Kriitikkerit sannoovat ette veroitustasa oon liijan korkkee ja ette esivallat johtaavat liikkaa samfynnissä. Usheet meinaavat ette tämä tekkee meistä vähemän luovii ja ette usheet jättäävät eđesvastauksen esivalloile.

Jokku meinaavat ette vahva hyvinvointistaatti kehoittaa ihmissii tekemhään ittestänsä henkkaavaisen staatin kuurosta. Het ei tarvitte tehđä niin paljon töitä ette het pärjättäis arkipäivässä.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Knust sparegris i vann.
Knust sparegris i vann.

Enämen vanhuksii ja vähemän työssäkäyvii

Pohjaismainen malli oon henkkaavainen siitä ette suuri osa väjestä oon töissä.

Pohjaismaissa synttyyvyys laskee samhaan aikhaan ko ođotettu elinikä kassuu.

Praksisissa tämä tarkoittaa ette suuri osa väjestä oon hoiđon tarpheessa samala ko työssäkäyviin ossuus vähenee. 

Vuona 2030 oon Norjassa ensimäistä kerttaa enämen vanhoi ko nuorii ihmissii.

Kuinka met pitäisimmä ratkaista tämän haastheen?

Met olema täysin henkkaavaiset siitä ette kaikki jokka saattaavat, eđesauttaavat samfynnissä ja ette mahđolissiiman harvat ihmiset käyttäävät systeemii väärin. Jos liijan usheet mistanttaavat luottamuksen systeemhiin, se saattaa noppeestiki hajota.

Mitä luulet ette saattais tapattuut silloin?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Bestefar og barnabarn vanner planter i hagen.
Bestefar og barnabarn vanner planter i hagen.

Miksi ei kaikki tehe samoin?

Pohjaismainen malli ei ole syntyny yhđessä päivässä. Usheimille ihmisille staatista tuli hyvin tärkkee vasta 1930-luvula. Jälkhiin toisen mailmansođan otethiin pithoon kunnolissii hyvinvointioorninkkiita, esimerkiksi ilmainen koulu, tervheyspalvelut ja turvalisemat työolot. Miksi muut maat ei ota pithoon sammaa mallii?

Ette pohjaismainen malli toimis, häyttyyvät kansalaiset luottaat  luottaat sekä esivalthoin ette toinen toisheen. Met häyđymä saattaat luottaat siihen ette meistä piđethään huolta kaikissa elämänvaiheissa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Et barn stabler steiner på stranden.
Et barn stabler steiner på stranden.

Selviikö malli?

Pohjaismainen malli toimii hyvin, mutta siitä häyttyy pittäät huolta. Uussii haastheita ja uhkii synttyy jatkuuvasti. Met saatama kyssyyt itteltämmä, oonko malli vielä yhtä vahvassa asemassa seuraaviitten 50 vuođen aikana. Jos näin oon, se oon tulleeviitten sukupolviin assii kuinka het ratkaisseevat haastheet jokka tulleevat etheen.

Barn som holder på med kjemi i et klasserom iført vernebriller.
Barn som holder på med kjemi i et klasserom iført vernebriller.

Kalttiit:

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt

Kuvat ja videot:

    1. Annie Spratt/Unsplash, Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. GGAADD
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    1. Teng Yuhong/Unsplash
    2. Getty Images
    3. Harryarts/Freepik
    4. Cornelius Poppe, NTB scanpix
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Unsplash.com
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt