Sinun sisäinen kello

Oonko sinusta vaikkee nukattaat illala? Tahi nousta sängystä aamula? Tässä sie saatat oppiit mitä sinun kropissa tapattuu sen jälkhiin ko panet nukkumhaan kiini siihen saakka ko herräät.

Accessibility icon Sinun sisäinen kello

Janturirytmin kontrollisentteri

Kropissa oon jonkulainen sisäinen kello mikä ohjaa kroppia. Tämä kello oon ko kontrollisentteri ja se oon syvälä aivoin sisälä.

Tätä allaa käskethään nimelä hypothalamus. Hypothalamus ohjaa sekä unta ette syömistä.

Hormoonit ja näkö vaikuttaava

Janturirytmin kontrollisentterii käskethään nimelä SCN. Se saapi tiettoo nävöstä ja pimmeyđestä sinun silmistä. Se saapi kans tiettoo unihormooni melatoniinista. Ko sie nukut, melatoniinin määrä noussee kropissa. Päivälä melatoniinin määrä kropissa oon hyvin pieni.

Dame som sover
Dame som sover

Sie herräät

Aamula näkö tullee silmäluomesta sishään. Silloin sinun silmiin solut reageeraava. Net anttaava signaalin aivoile siitä ette uusi päivä oon koittanu.

Sitte sinun sisäinen kello aloittaa alusta. kropinlämpö ja verenpaino nousthaan. Melatoniinin produksuunin loppuu. Suoli alkkaa taas toimimhaan. Se oon ollu lepotilassa sillä vällii ko sie nukuit.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Olet hyvässä vauhđissa

Sinun kropintemperatuuri noussee herräämisen jälkhiin. Sinun ajatuskyky oon parhaimillansa kello 10:n jälkhiin aamupäivälä.

Sie saatat tulla vaipunheeksi päiväruvan jälkhiin. Silloin saattaa olla hyvä olla fyysisesti aktiivinen.

Sie pysyt aktiivisena

Verenpaino ja kropinlämpö nousthaan jammisti koko päivän.

Ko kello oon nuoin 18, verenpaino alkkaa taas laskemhaan. Sama tapattuu kropinlämmön kans.

Kohta oon aika mennä nukkumhaan

Jälkhiin kello 21:n ulkona alkkaa pimenemhään. Silloin kroppi produseeraa unihormooni melatoniinii. Sie vaivut ja halluut mennä nukkumhaan.

Kroppi produseeraa melatoniinii koko yön. Sitte sinun sisäinen kello aloittaa taas alusta seuraavanna aamuna.

Ulkopuoliset ja sisäiset vaikutukset

Murrosijässä tapattuu suurii muutoksii hormooniissa. Tämä saattaa vaikuttaat teini-ikhäisten janturirymthiin. Usheista teiniistä tullee B-ihmiset näitten vuossiin aikana. Se tarkoittaa ette het oon valpphaamat illala ja vaipunheemat aamula.

Käsifuuniista ja muista elektroonista särmiistä tullee sinistä näkköö mikä pillaa yöunen. Tämä sininen näkö häirittee kropin sisäistä kelloo mikä auttaa meitä nukuttamhaan.

Lähtheet:

  • Kropp & Helse (2020)
    Orage Forlag AS

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Shutterstock
    2. Shutterstock
    3. Thinkstock / OxfordSparks – YouTube
    4. Shutterstock
    5. Shutterstock
    6. Shutterstock
    7. Thinkstock