Tulivaarat ja supertulivaarat!

Opi enämen mahtaavista puhaluksista ja rajuista luononvoimista.

Accessibility icon Tulivaarat ja supertulivaarat!

Mikä oon tulivaara?

Tulivaara oon reikä maapörässä mistä maanpinnale noussee juokseevaa kivvee ja gassii maan sisästä. Tätä kivimassaa käskethään magmaksi ko se oon planeetin sisälä ja laavaksi ko se oon noussu maanpinnale.

Kaikki oon erilaiset

Sitä oon olemassa paljon erilaissii tulivaaroi.

Joilaki tulivaaroila oon pienii ulospuhaluksii ushein, joilaki oon suuremppii ulospuhaluksii jammisti ja jokku leppäävät vuosikaussii ennen ko net herräävät henkhiin taas.

Ulospuhalusten määrä ja voimakkuus riippuuvat siitä missä tulivaarat sijaitteevat suhtheessa maapörhään ja kunka maapörä liikkuu juuri siinä kohđassa.

Nykyaikhaan tulivaaroi oon 1300-1500 maapallola. Lisäksi oon olemassa paljon veđenalhaissii tulivaaroi.

⬅  Japanin pääkaupunki Tokyo ja tavustalla tulivaara Fuji-san. Se ei ole puhaltannu ulos jälkhiin vuođen 1707.

Tokyo vulkan Fuji Japan
Tokyo vulkan Fuji Japan

Alaslaskenta ulospuhaluksheen

  1. MAGMA NOUSSEE

Magma synttyy ko kivimassat syvälä maan sisälä kuumeneevat sullaavat, ja puristuuvat kohti kovvaa maapörrää.

  1. PAINET KASSUU

Ko magman määrä kamarissa pikku hiljaa noussee, lissäinttyy painet ja onsi laajenee. Silloin kamarin katthoon synttyy halkkeemii.

Magmakamarit saattaavat kasuta kymmenitten tuhanssiitten vuossiin aijan sillä niitä ympäröittee fleksiibeli, pehmee kivi.

  1. MAGMAKAMARI HALKKEE 

Ko painet pikku hiljaa oon kasunu riittäävän suureksi, tämä valttaavan painheen alla ollu gassinen magma truiskuu maapörän läpitte laavan haamussa.

Tämä muistuttaa ushein räjättystä sillä suurii määrii gassii fakki vaphauttuu ko laava sauttaa pinnale ja painet laskee.

Näin tulivaara toimii

Tässä esimerkki siitä kunka tulivaara toimii.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Vulkanutbrudd illustrert
Vulkanutbrudd illustrert

Eyafjallajökull

Kevväilä vuona 2010 yksi Islanin suuriimista tulivaaroista, Eyafjallajökull, puhalsi ulos melkhein kahđen vuosisađan leppäämäaijan jälkhiin.

Ulospuhaluksesta syntynheet tuhkapilvet aiheutethiin vaalttaaviita probleemiita lentohaminoitten toiminalle. Valttaavista konsekvensista huolimatta Islanin ulospuhalus oli pieni verrattunna supertulivaaran tuhhoovhiin voimhiin.

Tuhkakriisi

Islannin tulivaaran ulospuhaluksen jälkhiin puhuthiin “tuhkakriisistä”.

Ulospuhalus aiheutti lentohaminoilla kaaoksen mikä vaikkeutti kaikkee reissaamista ja transporttitoiminttaa koko Euroopassa ja pysätti suuriin osan flyyistä ja sulki lentohaminoita.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Eyafjallajökull vulkan
Eyafjallajökull vulkan

Oonko mahđolista ennustaat tulivaaranulospuhaluksen?

Tulivaaranulospuhalukset saatethaan joskus ennustaat, mutta se löyttyy esimerkkii höyryn, tuhan ja kivviin ulospuhaluksista mikkä oon tulheet ilman varoituksetta.

Varoitusmerkit

Ennen ulospuhalusta varoitusmerkiinä saattaa olla maasta nousseeviitten gassiin muuttuminen ja pienet maanjäristykset.

Tutkiijat analyseeraavat maanjäristyksii mittaamalla maapörän täristyksii seismomeetterilla. Seismomeetteri oon mittauskalu mikä mittaa maanjäristysten ja muitten järistysten aalttoi.

Seismometer som skriver
Seismometer som skriver

Kilauea

Kilauean tulivaara Hawajilla oon aktiivinen tulivaara. Tulivaara oon puhaltannu ulos pitkhään ja jatkuuvasti kiini vuođesta 1983 asti.

Hawaijilla tyypilisissä tulivaaranulospuhaluksissa oon ylheensä juokseevaa laavaa, ei valttaaviita tuhkapilvii.

Se oon kuiten saanu aikhaan issoi materiaalissii tuhhoi ja ajoittain likialloi oon jouđuttu evakueeraamhaan.

Kīlauea pele Hawaii utbrudd
Kīlauea pele Hawaii utbrudd

 Suurii tuhhoi

Tulivaaranulospuhaluksen konsekvensit saattaavat olla suuret. Met tieđämä, ette tulivaarat oon tuhonheet kokonhaiset kaupungit ja samfynnit.

Ko ulospuhalus synttyy, hithaasti virttaava laava ei ylheensä ole se mikä tuhhoo, se oon tuhka ja myrkyliset gassit.

Jälkhiin tulivaaranulospuhaluksen synttyy ushein maanjäristyksii, tulvii, vierimii tahi issoi hyökyaalttoi.

Krakatau vulkanutbrudd på natten - November 2011
Krakatau vulkanutbrudd på natten - November 2011

Pompeji Italiassa

Vesuvin tulivaara puhalsi ulos 24. augustikuuta vuona 79 j.Kr.

Tulivaara hautas roomalaisen Pompejin kaupungin tuhkasatheesseen ja kaupunki katos maan pinnalta.

Se oli tuhkasađet mikä hukutti kaupungin ja sen asukkhaat. Jos se olis ollu laava, kaupungin olis tuhottu ijänkaikkisesti.

Siksi arkeoloogit saattaavat kaivata kaupungin eshiin ja tämä oon työn alla vielä nyt. Tämän työn takia arkeoloogit saattaavat anttaat meile uniikkii tiettoo Roomariikin elämästä ensimäiselä vuosisađala j.Kr.

Tääpänä Pompeji kuuluu UNESCO:n mailmanperintölisthaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
bildet av Pompeii, Italia
bildet av Pompeii, Italia

Supertulivaara

Mailmassa oon ainaki 20 supertulivaaraa.

Supertulivaara oon tulivaara minkä ulospuhaluksela oon suuremat ja katastrofaalisemat seuraukset ko tavalisen tulivaaran puhaluksela.

Justhiin ko kaikki muutki tulivaarat, supertulivaara synttyy ko sulanu tahi osittain sulanu kivi (magma) puristuu maan pinnan läpitte. 

Jokku tutkiijat meinaavat ette supertulivaarat oon justhiin «super» niitten valttaaviitten onssiin takia mikkä saattaavat pittäät sisälä jopa 15.000 kubikkimeetterii magmaa. Sen vuoksi net kassuuvat yhä suuremiksi tuhanssiitten vuossiin aikana.

Lava
Lava

Porisseeva supertulivaara

USA:ssa Yellowstonen kansalistarhaan alla porissee aktiivinen supertulivaara.

Tarhaan 10 000 krystallinfäristä kuumaa lähđettä, kupliivaa rapalanttoi ja höyryyvää, kuuluu geysirii lämmittää valttaava magmakamari.

Geysers, Yellowstone National Park, Wyoming, USA.
Geysers, Yellowstone National Park, Wyoming, USA.

Superulospuhaluksen seuraukset

Jos supertulivaara puhaltais ulos tääpänä, siitä syntynheet seuraukset oltais katastrofaaliset. Sulanheesta kivestä syntynheet pilvet ja tuhka liikuttais noppeemasti ko piilit moottoriteilä. Net levittäis tuhanssiitten kilomeetteriitten päähän ja peitettäis auringon. Maapallosta tulis kylmä ja pimmee paikka usheiksi vuosiksi.

Tämmöissii ulospuhaluksii synttyy joka 100.000:s (sađastuhanes) vuosi tahi sitä harvemin, sannoovat tutkiijat.

Vaikka näitä tulivaaroi tutkithaan jatkuuvasti, net oon meile yhä mysteeri sillä superulospuhalukset oon niin harvinaiset.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Åker ødelagt av vulkan aske
Åker ødelagt av vulkan aske

Lähtheet:

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images og NRK
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. Getty Images