Maatalous ja kalastus ovat alkutuotantoa

Mitä alkutuotanto oikeastaan tarkoittaa? Miten maatalous ja kalateollisuus toimivat Norjassa, ja miten ne toimivat muualla maailmassa?

Accessibility icon Maatalous ja kalastus ovat alkutuotantoa

Maatalous

Maatalous on alkutuotantoa. Maataloudessa tuotetaan raaka-aineita, joita käytetään ruoanvalmistukseen. Kun ostaa kaupasta valmista ruokaa, se on valmistettu raaka-aineista. Yksi eniten viljellyistä raaka-aineista on vilja. Muiden kuin elintarvikkeiden valmistamiseen tarvitaan muita raaka-aineita. Niitä ovat esimerkiksi metallit ja erilaiset öljyt. Lähes kaikki maat ostavat tai myyvät raaka-aineita.

Metsästäjät, keräilijät ja maanviljely

Ensimmäiset ihmiset eivät viljelleet maata. Kun ravinto loppui yhdestä paikasta, he siirtyivät uuteen paikkaan. Ihmiset olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. He metsästivät eläimiä, kalastivat kalaa ja keräsivät marjoja, sieniä ja lintujen munia.

Maatalouden vallankumous

Noin 10 000 vuotta sitten ihmiset alkoivat asettua paikoilleen. Niin tapahtui muun muassa Niilinjoen ympäristössä Afrikassa. He oppivat viljelemään maata, jolloin heidän ei tarvinnut enää kulkea etsimässä ruokaa. Se muutti ihmisen elämäntavan kokonaan, ja sitä kutsutaan maatalouden vallankumoukseksi.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Lue lisää maatalouden vallankumouksesta
Hvete
Hvete

Omavaraisuudesta kauppaviljelyyn

Aina 1700-luvulle asti viljely tähtäsi lähinnä omavaraisuuteen. Suurin osa viljellystä sadosta tai metsästetystä saaliista kulutettiin omassa perheessä.

1800-luvulla kehitettiin tehokkaampia koneita ja parempia työkaluja. Silloin alettiin tuottaa enemmän kuin perhe itse tarvitsi. Niinpä ruokaa voitiin myydä tai vaihtaa muihin tuotteisiin. Sitä kutsutaan kauppaviljelyksi.

Grønnsaker
Grønnsaker

Norjan maatalous

Vain 3 prosenttia Norjasta soveltuu ruoan viljelyyn. Siitä huolimatta tuotamme noin puolet tarvitsemastamme ruoasta itse. Loput ostamme muista maista.

Norjassa monet harjoittavat sekaviljelyä. Silloin tuotetaan viljaa, hedelmiä ja vihanneksia, mutta kasvatetaan myös eläimiä lihan ja munien tuotantoon.

Maatalouden haasteet

Osa maailman viljelysmaasta käytetään ruoan kasvattamiseen. Osa alueista on varattu laidunmaaksi kotieläimille. Viljelijät ansaitsevat usein enemmän kasvattamalla lihakarjaa kuin viljelemällä viljakasveja.

Vesi on tärkeää maataloudessa. Lähes 70 prosenttia maailman makeasta vedestä käytetään viljelysmaiden kasteluun.

Kuivilla alueilla on joskus pumpattava pohjavettä, jotta saadaan käyttöön tarpeeksi vettä. Sateet eivät aina riitä. Pohjavesi on syvällä maanpinnan alla. Lopulta pohjavesi voi ehtyä, eikä maata voi enää viljellä.

Satomäärien kasvattaminen

Toinen maatalouden haaste on, että maaperä “köyhtyy” ravinteista. Viljelijät viljelevät samaa maata vuodesta toiseen.

Myrkyllisiä torjunta-aineita ja lannoitteita käytetään suurempien satojen saamiseksi. Lannoitteilla lisätään maaperään ravintoaineita ja torjunta-aineet pitävät tuholaiset ja hyönteiset loitolla.

ØLuomuviljely

Monet pelkäävät, että torjunta-aineet voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia ihmisille. Siksi jotkut viljelijät panostavat luonnonmukaiseen viljelyyn. He eivät käytä torjunta-aineita eivätkä siten saastuta ympäristöä.

Monet haluavat ostaa luomuruokaa, koska se ei sisällä myrkkyjä, mutta se  on usein kalliimpaa kuin muu ruoka. Miksi luulet sen olevan niin?

Tarpeeksi lihaa kaikille?

Maapallon väestön kasvaessa riittävän ruoan tuottaminen kaikille on suuri maailmanlaajuinen haaste, varsinkin kun yhä useammat syövät enemmän lihaa.

Yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan 7 kiloa viljaa. Monet uskovatkin, että meidän pitäisi syödä vähemmän lihaa ja enemmän viljaa ja vihanneksia.

Laboratorissa tuotettu liha

Tutkijat ovat onnistuneet kasvattamaan lihaa laboratorioissa. Se vähentäisi tarvetta käyttää maatalousmaata paljon laidunalueena.

Monet suhtautuvat kuitenkin epäillen lihaan, joka ei ole peräisin eläimistä. Ehkä meidän pitäisi syödä enemmän hyönteisiä?

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt

Kalastus

Norjan rannikolla on paljon kalaa. Muun muassa turskaa, makrillia, silliä ja lohta. Siellä on myös rapuja, katkarapuja ja hummereita.

Toisistaan on tapana erottaa ruokakala ja rehukala. Ruokakala on kalaa, jota ihmiset syövät. Rehukala jauhetaan ja käytetään eläinten rehuna. Norja myy muihin maihin paljon kalaa, kuten lohta ja turskaa.

Fiskeskøyte
Fiskeskøyte

Nykyaikainen kalateollisuus

Ajan myötä on alettu rakentaa aiempaa suurempia kalastusaluksia, joilla saadaan pyydettyä enemmän kalaa. Kalastusalukset ovat valtavia tehdasmaisia troolareita, jotka on varustettu kaikuluotaimilla. Niiden avulla on mahdollista paikallistaa kalaparvia.

Suurimmilla kalastustroolareilla kala  käsitellään ja pakastetaan heti. Silloin kala pysyy mahdollisimman tuoreena aina keittiöihin asti.

Kalastuskiintiöt

Kun kalaa pyydetään enemmän, merien kalamäärät pienenevät. Jotkin lajit voivat jopa kuolla sukupuuttoon. Siksi on otettu käyttöön kalastuskiintiöitä, joilla määritellään, miten paljon kalaa saa pyytää tietyltä alueelta.

Norjassa yhä harvemmat työskentelevät kalateollisuudessa. Miksi luulet sen olevan niin?

Kasvatettu kala

Koska meressä on vähemmän kalaa, monet ovat panostaneet kalankasvatukseen. Silloin kaloja kasvatetaan niin muitakin tuotantoeläimiä. Kaloja kasvatetaan suurissa verkoissa (altaissa) rannikon tuntumassa ja ne elävät niissä syntymästä teurastukseen asti. Norjassa varsinkin lohta kasvatetaan paljon, koska sitä saa myytyä kaikkialle maailmaan.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mange merder i et oppdrettsanlegg for fisk.
Mange merder i et oppdrettsanlegg for fisk.

Kuka omistaa meren?

Kukaan ei omista merta, mutta jokaisella maalla on oma alue, jolla se voi kalastaa. Niitä alueita kutsutaan talousvyöhykkeiksi. Jotkin merialueet ovat kansainvälisiä vesialueita, ja siellä voivat kalastaa kaikki.

Fiskebåt som trekker et stort garn etter seg i ganske urolig sjø med massevis av måker flyvende rundt.
Fiskebåt som trekker et stort garn etter seg i ganske urolig sjø med massevis av måker flyvende rundt.

Lähteet:

  • Christensen, Sigmund; Bratberg, Even: jordbruk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/jordbruk
  • Syverud, Gunnar; Bratberg, Even; Almås, Reidar: jordbruk i Norge i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/jordbruk_i_Norge
  • Helgesen, Jan E.; Hallenstvedt, Abraham: havrett i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/havrett

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images