Mikä on YK?

YK:n päivää vietetään vuosittain ympäri maailmaa 24. lokakuuta. Mutta mikä on YK ja mitä tehtäviä sillä oikeastaan on?

Accessibility icon Mikä on YK?

Tavoitteena oli varmistaa ikuinen rauha

Yhdistyneet Kansakunnat (YK) perustettiin heti toisen maailmansodan jälkeen, ja sen päätavoitteena oli ehkäistä sodat tulevaisuudessa.

Kahden maailmansodan jälkeen, vain muutamassa vuosikymmenessä 51 maata päätti allekirjoittaa YK:n peruskirjan. Siinä kuvataan, miten maat voivat varmistaa valtioiden välisen rauhan, tasoittaa taloudellisia ja sosiaalisia eroja maailmassa ja varmistaa, että kaikilla ihmisillä on samat oikeudet.

📷 Suurlähettiläs ja Norjan edustaja Wilhelm Munthe Morgenstierne allekirjoittaa YK:n peruskirjan San Franciscossa järjestetyssä seremoniassa 2. kesäkuuta 1945.

Yksi kaikkien – kaikki yhden puolesta

YK on maailmanlaajuinen kansainvälinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1945. Vuonna 2022 jäsenvaltiota oli 193. Muutamaa poikkeusta, kuten Vatikaanivaltio Roomassa, lukuun ottamatta kaikki maailman suvereenit valtiot ovat jäseniä.

YK:n päämaja sijaitsee New Yorkissa, Yhdysvalloissa. Jäsenmaiden ylimmät johtajat kokoontuvat vuosittain YK:n tiloihin keskustelemaan, kritisoimaan toisiaan tai sopiakseen kansainvälisessä politiikassa sovellettavista säännöistä.

Tehdäkseen jotain jäsenvaltioiden tulee olla yksimielisiä, ja koska maita on niin paljon, se ei ole aina helppoa.

Yhdessä turvallisemman maailman puolesta

Maailma saattaa näyttää synkältä näinä päivinä, mutta toivoa tuo kaikki humanitaarinen ja rauhanturvatyö, jota tehdään eri puolilla maailmaa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.

Mikä tarkalleen ottaen on YK:n tehtävä?

YK:n ensisijaisena tavoitteena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi YK:lla on velvollisuus käyttää rauhanomaisia keinoja, mutta joissakin tapauksissa se on sallinut aseellisen voiman käytön.

Esimerkkinä voidaan mainita, että YK antoi luvan pommittaa Libyaa vuonna 2011 vapauttaakseen väestön Muammar al-Gaddafin diktatuurista.

YK:lla ei ole omaa armeijaa

YK:lla ei ole omia asevoimia ja se on riippuvainen siitä, että jäsenvaltiot toimittavat tarvittaessa aseita ja henkilöstöä. YK on rauhanturvajärjestö, ja YK:n lipun alla toimivat sotilaat voivat käyttää aseita rauhan turvaamiseksi. YK pyrkii aina rauhanomaisiin ratkaisuihin yhteistyössä jäsenvaltioidensa kanssa.

Tämä eroaa Natosta, joka on sotilasliitto. Nato pyrkii suojelemaan jäsenmaitaan ulkoisilta hyökkäyksiltä, ja sillä on käytössään sotilaita ja aseita. YK ja Nato voivat tehdä yhteistyötä, jos tilanne vaatii sotilaallisia toimia.

Muutakin kuin sota ja rauha

YK pyrkii luomaan yhteistyötä maailman taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemiseksi.

Se aikoo poistaa köyhyyden, pysäyttää vaaralliset taudit, ehkäistä lukutaidottomuutta, pysäyttää ympäristön saastumisen ja työskennellä sukupuolten tasa-arvon puolesta.

YK edistää kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia ja perusvapauksia rodusta, sukupuolesta, kielestä tai uskonnosta riippumatta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi YK:n on oltava yhtenäinen. Ja tätä työtä tehdään joka ikinen päivä!

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.

Velvollisuudet ja oikeudet

Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat suvereeneja ja tasa-arvoisia. Suvereeni valtio on maa, joka hallitsee itse itseään maantieteellisellä alueellaan.

YK ei puutu jäsenvaltioidensa sisäisiin asioihin, jos ihmisoikeusloukkauksia tai sotatoimia ei tapahdu.

Konfliktit ratkaistaan rauhanomaisin keinoin

Kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava YK:n peruskirjan velvoitteita tukea YK:n työtä. Jäsenvaltioiden on siten pyrittävä ratkaisemaan kansainväliset riidat rauhanomaisin keinoin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.

YK on suuri organisaatio

Jotta YK voisi työskennellä tehokkaasti ja vaikuttavasti kaikkien asioiden parissa, se on järjestäytynyt eri ryhmiin. Näitä ryhmiä kutsutaan elimiksi. Jokaisella ryhmällä on omat vastuualueensa.

YK:n yleiskokous

YK:n yleiskokous on turvallisuusneuvoston ohella YK:n tärkein elin. Kaikki jäsenvaltiot ovat tasa-arvoisia, ja niillä kullakin on yksi ääni tärkeitä päätöksiä tehtäessä. Suurin osa YK:n toiminnasta päätetään täällä. Yleiskokous järjestetään joka syksy YK:n päämajassa New Yorkissa.

FNs generalforsamling
FNs generalforsamling

YK:n turvallisuusneuvosto

Turvallisuusneuvosto valvoo maailman tilannetta ja sen tehtävänä on puuttua tilanteeseen, kun kansainvälinen rauha ja turvallisuus ovat uhattuina. YK:n peruskirjan nojalla turvallisuusneuvostolla on oikeus käyttää sotilaallista voimaa.

Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat velvollisia noudattamaan turvallisuusneuvoston tekemiä päätöksiä.

TURVALLISUUSNEUVOSTON JÄSENET

Jos kaksi maata ei pysty ratkaisemaan konflikteja rauhanomaisin keinoin omin voimin, ne voivat pyytää apua turvallisuusneuvostolta.

YK:n turvallisuusneuvostossa on 15 maata. Ranska, Kiina, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat ovat pysyviä jäseniä. Muut kymmenen jäsentä valitsee YK:n yleiskokous kahden vuoden toimikaudeksi.

ENEMMISTÖ EI AINA PÄÄTÄ

Jokaisella turvallisuusneuvoston jäsenellä on yksi ääni. Päätöslauselman hyväksymiseen tarvitaan yhdeksän äänen enemmistö, mutta yksi tai useampi viidestä pysyvästä jäsenestä voi äänestää vastaan, ja heillä on veto-oikeus. Tämä tarkoittaa, että he voivat sanoa ei, jolloin päätöstä ei hyväksytä. 

Norja ja muut maat katsovat, että tämä veto-oikeus on neuvoteltava uudelleen. Yhden veto-oikeuden käyttävän maan ei pitäisi voida estää turvallisuusneuvoston päätehtävää: rauhan ja turvallisuuden takaamista.

VETO-OIKEUS JA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN RIKKOMINEN

Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa Venäjä on käyttänyt veto-oikeuttaan YK:n väliintuloon. Siksi YK ei voi julkisesti tuomita toimia tai käynnistää aseellista hyökkäystä rauhan palauttamiseksi.

Vuonna 2003 Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powell yritti vakuuttaa loput YK:n turvallisuusneuvoston jäsenet siitä, että Irak valmistaa ydinaseita ja että Yhdysvaltain oli sen lopettamiseksi ryhdyttävä sotaan Irakia vastaan.

Turvallisuusneuvosto ei koskaan hyväksynyt päätöstä sodan aloittamisesta Irakia vastaan, mutta Yhdysvallat aloitti sodan silti. Powell oli täysin varma siitä, että Yhdysvallat teki maailmalle suuren palveluksen, mutta heidän hallussaan olleet todisteet olivat vääriä. Sota oli siis kansainvälisen oikeuden vastainen.

YK:N UUDET MAAT ON HYVÄKSYTTÄVÄ

Rauhan ja turvallisuuden hyväksi tehtävän työn lisäksi turvallisuusneuvoston tehtävänä on ehdottaa uutta pääsihteeriä. Tämä on YK:n ylin johtaja. Yleiskokous tekee virallisen valinnan. Turvallisuusneuvoston on myös hyväksyttävä uudet jäsenvaltiot, ennen kuin neuvosto suosittelee niitä yleiskokoukselle, joka äänestää niistä.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
FNs sikkerhetsråd
FNs sikkerhetsråd

Kansainvälinen tuomioistuin

Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n tärkein oikeudellinen elin. Ainoastaan valtiot voivat viedä asioita tuomioistuimeen. Tuomioistuimen päätehtävänä on ratkaista kahden jäsenvaltion välisiä riitoja ja konflikteja. Tuomioistuin voi myös antaa juridista neuvontaa turvallisuusneuvostolle ja yleiskokoukselle.

Tuomioistuin sijaitsee Haagissa Alankomaissa, ja siinä on 15 tuomaria. Yhdeksän tuomarin on oltava samaa mieltä, jotta tuomioistuin voi tehdä päätöksen. Tuomarit ovat riippumattomia eivätkä toimi maidensa edustajina.

Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.
Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.

YK huolehtii maailmasta

YK:n tehtävänä on huolehtia koko maailmasta. Se varmistaa, että jokaisella meistä on tarvitsemansa asiat elääkseen hyvin ja välttääkseen sotia ja ihmisoikeusloukkauksia. Tästä valtavasta työstä YK on saanut Nobelin rauhanpalkinnon monta kertaa.

📷 Pronssirevolverin nimi on “Non-Violence”, ja sen on suunnitellut ruotsalainen taiteilija Carl Fredrik Reuterswärd (1934-2016) vuonna 1985. Siitä on tullut rauhan symboli ympäri maailmaa, ja se löytyy veistoksena YK:n rakennuksen ulkopuolelta New Yorkista.

Rauhanturvajoukot

YK on perustanut yli 70 rauhanturvaoperaatiota. Tämä tarkoittaa, että se on lähettänyt YK:n lipun alla toimivia rauhanturvajoukkoja ylläpitämään tai palauttamaan rauhaa ja vakautta moniin eri maihin.

Hätä ja köyhyys estävät rauhaa

YK uskoo, että sodat johtuvat taloudellisista ja sosiaalisista eroista. Köyhyys ja ahdinko ovat usein konfliktien syynä.

Siksi YK tekee kovasti töitä hyvien sosiaalisten olojen ja parempien elinolojen luomiseksi kaikille. YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu tekee tärkeää työtä pakolaisten auttamiseksi ja tukemiseksi.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2015 YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Tavoitteet on asetettu sen varmistamiseksi, että meillä on kestävä planeetta, jolla voimme elää. Tavoitteiden tarkoituksena on torjua köyhyyttä, pysäyttää ilmastonmuutos ja saavuttaa hyvä ja terve sosiaalinen ja taloudellinen kehitys. Monet näistä tavoitteista on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastonmuutos

YK tekee kovasti töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se auttaa valtioita neuvottelemaan ilmastosopimuksista, kuten Kioton sopimuksesta vuodelta 1997 ja Pariisin sopimuksesta vuodelta 2015. YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) koostuu eri puolilta maailmaa tulevista tutkijoista, jotka laativat raportteja, jotka muodostavat perustan suurelle osalle kansainvälisesti käytävää ilmastokeskustelua ja ilmastopolitiikkaa.

Ihmisoikeudet

YK laati ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna 1948.

YK tutkii ihmisoikeusloukkauksia ja pyrkii löytämään rauhanomaisia ratkaisuja. Kun ihmisoikeuksia loukataan vakavasti, syylliset voivat joutua kansainvälisen tuomioistuimen eteen ja saada rangaistuksen.

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt
Skulptur av en pistol med knute på løpet.
Skulptur av en pistol med knute på løpet.

Koulut tekevät tärkeää työtä

Koulut ja päiväkodit tekevät joka vuosi tärkeää työtä YK-päivän kunniaksi. Keskiössä ovat rauha, ihmisoikeudet sekä köyhien ja pakolaisten auttaminen.

Päivän ansiosta lapset ja nuoret kasvavat ymmärtämään, että kansainvälinen yhteistyö auttaa ja että jokainen voi antaa oman panoksensa.

Jotta YK voi kehittyä edelleen, uusien sukupolvien on ymmärrettävä YK:n monien tehtävien merkitys.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg

Lähteet:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Ravndal, Ellen Jenny; FN-sambandet: FN – Forente nasjoner i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 19. oktober 2022 fra http://snl.no/FN_-_Forente_nasjoner
  • Knudsen, Olav Fagelund: stat i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet
    18. oktober 2022 fra https://snl.no/stat

Kuvat ja video:

    1. Offentlig eiendom
    2. UN Photo
    3. UN Photo / Yutaka Nagata
    4. UN Photo / Rick Bajornas
    5. UN Photo / Rick Bajornas
    6. Getty Images
    7. UN Photo / Eskinder Debebe
    8. FN-sambandet
    9. UN Photo / Eskinder Debebe