Mikä on YK?

YK:n päivää vietetään vuosittain ympäri maailmaa 24. lokakuuta. Mutta mikä on YK ja mitä tehtäviä sillä oikeastaan on?

Accessibility icon Mikä on YK?

Tavoitteena oli varmistaa ikuinen rauha

Yhdistyneet Kansakunnat (YK) perustettiin vuonna 1945. Tavoitteena oli ehkäistä sodat tulevaisuudessa.

 YK:hon liittyi 51 maata. Ne tekivät sopimuksen siitä, että kaikkien on työskenneltävä yhdessä rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta.

📷 Suurlähettiläs ja Norjan edustaja Wilhelm Munthe Morgenstierne allekirjoittaa YK:n peruskirjan San Franciscossa järjestetyssä seremoniassa 2. kesäkuuta 1945.

Yksi kaikkien – kaikki yhden puolesta

Vuonna 2022 YK:ssa on 193 jäsenvaltiota ympäri maailmaa. Kaikki jäsenvaltiot kokoontuvat vuosittain keskustelemaan maailmasta yhdessä.

Jotta YK voisi tehdä jotain tärkeää maailmassa, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava asiasta samaa mieltä.

Yhdessä turvallisemman maailman puolesta

Monille maailma on vaarallinen paikka, mutta monet myös yrittävät tehdä siitä meille turvallisemman.

Rauhanturvaamisen eteen tehdään töitä ja apua tarvitsevia ihmisiä autetaan hädässä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.
Wilhelm Munthe Morgenstierne, ambassadør og norsk delegat, signerer FN-pakten ved en seremoni i San Francisco 2. juni 1945.

Mikä tarkalleen ottaen on YK:n tehtävä?

YK:n tärkein tehtävä on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen. YK:n on käytettävä rauhanomaisia menetelmiä, mutta se voi tehdä yhteistyötä Naton kanssa.

Näin tapahtui vuonna 2011, kun YK antoi luvan Libyan pommittamiseen. Syynä tähän oli maan johtajan Muammar al-Gaddafin toiminta ja kansalaisten sortaminen.

YK:lla ei ole omaa armeijaa

YK:lla ei ole omia sotilaita. YK ei halua käyttää aseita, vaan luoda rauhaa yhteistyössä ja keskustelemalla maiden kanssa.

Jäsenmaiden sotilaita voidaan kuitenkin lähettää turvaamaan rauhaa eri maissa.

Muutakin kuin sota ja rauha

YK:n tehtävänä ei ole ainoastaan varmistaa rauha maailmassa. YK pyrkii myös poistamaan köyhyyttä ja pysäyttämään vaarallisia sairauksia.

Sen tavoitteena on myös varmistaa, ettei kukaan loukkaa ihmisoikeuksia.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi YK-maiden on tehtävä yhteistyötä. Tätä työtä on tehtävä joka ikinen päivä!

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Lue lisää Natosta
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.
FN soldat står på en høyde og speider utover med en kikkert.

Velvollisuudet ja oikeudet

YK:n jäsenvaltiot ovat suvereeneja valtioita. Itsenäinen valtio on maa, joka vastaa omasta alueestaan.

YK:n ei pitäisi puuttua suvereeniin valtioon, ellei se loukkaa ihmisoikeuksia tai aloita sotaa.

Konfliktit ratkaistaan rauhanomaisin keinoin

Kaikkien jäsenten on tuettava YK:n työtä. Konfliktit olisi mieluiten ratkaistava vuoropuhelun avulla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.
Verdenskart der hvert land er fargelagt som sitt eget flagg.

YK on suuri organisaatio

YK on jaettu eri ryhmiin. Ryhmiä kutsutaan elimiksi. Kukin ryhmä työskentelee eri asioiden parissa.

YK:n yleiskokous

Tärkein elin on yleiskokous. Kaikki jäsenvaltiot kokoontuvat YK:n yleiskokoukseen kerran vuodessa. Siellä he päättävät, mitä YK:n pitäisi tehdä.

Jokaisella maalla on yhtäläinen sananvalta asioista äänestettäessä. Yleiskokous kokoontuu YK:n päämajassa New Yorkissa.

FNs generalforsamling
FNs generalforsamling

YK:n turvallisuusneuvosto

Toinen tärkeä elin on turvallisuusneuvosto. Tämä neuvosto on vastuussa rauhan turvaamisesta maailmassa.

Turvallisuusneuvosto voi tarvittaessa kutsua jäsenvaltioiden sotilaita apuun.

TURVALLISUUSNEUVOSTON JÄSENET

YK:n turvallisuusneuvostossa on 15 maata. Pysyviä jäseniä on viisi: Ranska, Kiina, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Loput jäsenet valitsee YK:n yleiskokous kahden vuoden toimikaudeksi.

ENEMMISTÖ EI AINA PÄÄTÄ

Kun turvallisuusneuvoston on päätettävä jostakin asiasta, se äänestää. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Päätöksentekoon tarvitaan yhdeksän äänen enemmistö. Yksi tai useampi viidestä pysyvästä jäsenestä voi kuitenkin äänestää vastaan. Heillä on niin sanottu veto-oikeus. Sillä voi peruuttaa kaikki päätökset.

VETO-OIKEUS JA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN RIKKOMINEN

Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa YK ei voi auttaa Ukrainaa ja luoda rauhaa. Venäjä on käyttänyt veto-oikeuttaan turvallisuusneuvostossa.

Vuonna 2003 Yhdysvallat yritti vakuuttaa turvallisuusneuvostolle, että Irak valmistaa ydinaseita. Yhdysvallat halusi ryhtyä sotaan sitä vastaan estääkseen tämän.

YK kielsi sodan, mutta Yhdysvallat kieltäytyi kuuntelemasta. Yhdysvallat rikkoi sitten YK:n päättämiä sääntöjä.

YK:N UUDET MAAT ON HYVÄKSYTTÄVÄ

Turvallisuusneuvosto hyväksyy uudet maat, jotka haluavat liittyä YK:hon. Se myös ehdottaa, tulevaa pääsihteeriä, joka on YK:n ylin johtaja. Yleiskokous äänestää ehdotuksesta.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
FNs sikkerhetsråd
FNs sikkerhetsråd

Kansainvälinen tuomioistuin

Tuomioistuimen on selvitettävä, onko joku rikkonut lakia. Kyse voi olla murtovarkaudesta, huumeiden myynnistä tai pahimmassa tapauksessa murhasta. Sitten ne, jotka ovat tehneet jotain väärää, joutuvat osallistumaan oikeudenkäyntiin tuomioistuimessa saadakseen rangaistuksen. Tai heidät on vapautettava syytteestä, jos he EIVÄT ole tehneet mitään väärää. Oikeudenkäynnin jälkeen tuomari päättää rangaistuksen suuruudesta.

YK:n tuomioistuimen tehtävänä on auttaa ratkaisemaan kahden jäsenvaltion välisiä konflikteja. Voi olla, että jokin maa on rikkonut lakeja ja sääntöjä. Tuomioistuimessa on 15 tuomaria, ja se sijaitsee Haagin kaupungissa Alankomaissa. Yhdeksän tuomarin on oltava samaa mieltä, jotta tuomioistuin voi tehdä päätöksen.

Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.
Den in ternasjonale domstolen i Haag sett utenfra.

YK huolehtii maailmasta

YK huolehtii ihmisistä kaikkialla maailmassa. Siksi YK on saanut Nobelin rauhanpalkinnon monta kertaa.

📷 Pronssirevolverin nimi on ” Non-Violence “. Sen loi vuonna 1985 ruotsalainen taiteilija Carl Fredrik Reuterswärd (1934-2016). Siitä on tullut rauhan symboli ympäri maailmaa.
Tässä näemme sen YK:n rakennuksen ulkopuolella New Yorkissa.

Rauhanturvajoukot

YK on lähettänyt sotilaita yli 70 paikkaan ympäri maailmaa. Heidän tehtävänään on rauhan säilyttäminen tai luominen.

Hätä ja köyhyys estävät rauhaa

YK uskoo, että sota alkaa usein köyhyydestä ja hädästä. Siksi YK tekee kovasti töitä varmistaakseen, että köyhillä ja pakolaisilla on hyvät elinolot.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Vuonna 2015 yleiskokous päätti eräistä tärkeistä tavoitteista, jotka meidän on saavutettava, jotta voimme luoda paremman ja kestävämmän planeetan meille. Kestävä tarkoittaa, että nykypäivän ihmisten tulisi elää niin, ettemme tuhoa maapalloa meidän jälkeemme tuleville. Meidän on esimerkiksi torjuttava köyhyyttä ja pysäytettävä ilmastonmuutos.

Monet tavoitteista on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastonmuutos

YK tekee kovasti töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se on mukana laatimassa ilmastosopimuksia, kuten Pariisin sopimusta, joka allekirjoitettiin vuonna 2015.

YK tekee yhteistyötä eri puolilta maailmaa tulevien tiedemiesten kanssa, jotka kuuluvat YK:n hallitustenväliseen ilmastonmuutospaneeliin.

Ihmisoikeudet

Jokaisella on oikeus vapauteen ja turvallisuuteen. 

Tämän oikeuden suojelemiseksi kirjattiin ihmisoikeudet vuonna 1948. 

Ihmisoikeuksia sovelletaan kaikkialla maailmassa. Jos joku rikkoo näitä oikeuksia, hänet voidaan tuomita kansainvälisessä tuomioistuimessa ja häntä voidaan rangaista.

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt
Lue lisää ihmisoikeuksista täältä:
Skulptur av en pistol med knute på løpet.
Skulptur av en pistol med knute på løpet.

Koulut tekevät tärkeää työtä

Koulut ja päiväkodit tekevät joka vuosi tärkeää työtä YK-päivän kunniaksi. Tämä opettaa lapsille rauhasta ja ihmisoikeuksista.

Näin lapset ja nuoret oppivat, että kansainvälisestä yhteistyöstä on apua ja että jokainen voi antaa oman panoksensa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg
Barnehagebarn som vifter med FN-flagg

Lähteet:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Ravndal, Ellen Jenny; FN-sambandet: FN – Forente nasjoner i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 19. oktober 2022 fra http://snl.no/FN_-_Forente_nasjoner
  • Knudsen, Olav Fagelund: stat i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet     18. oktober 2022 fra https://snl.no/stat

Kuvat ja video:

    1. Offentlig eiendom
    2. UN Photo
    3. UN Photo / Yutaka Nagata
    4. UN Photo / Rick Bajornas
    5. UN Photo / Rick Bajornas
    6. Getty Images
    7. UN Photo / Eskinder Debebe
    8. FN-sambandet
    9. UN Photo / Eskinder Debebe